KOLME VUOTTA JA GUGGENHEIM

Tiistai 8.5.2012 klo 20:01 - Rami Lehto

Lahti on arvioiden mukaan ottamassa talouden suunnittelukaudella 2013 – 2015 lisää velkaa yhteensä n. 120 miljoonaa euroa. Siis lähes saman verran kuin Helsinkiin haaveiltu kallis brändimuseo olisi arvioiden mukaan tullut maksamaan. Kuitenkin Lahden kaupunginhallitus päätti maanantai-iltana, kaupunginjohtajan esityksestä ehdottaa ensiviikolla kokoontuvalle valtuustolle, että vuoden 2013 tuloveroprosentti jäisi ennalleen, eli 19,5 prosenttiin. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kiristyksiä ja karsimisia on tiedossa, kun tehdään talouden linjauksia suunnittelukaudelle 2013 – 2015.

Taloussuunnittelussa onkin ensisijaisen tärkeää, että kaupungin palvelutuotantoa ja tuottavuutta yritetään kehittää ja parantaa, mutta se ei missään tapauksessa saa tarkoittaa sitä, että kunnan työntekijöiden voimavarat yritetään imeä loppuun ja kuntalaisten kannalta tärkeitä palveluita huononnetaan.

Kaupungin kasvussa pitää muistaa huolehtia siitä, että vetovoimatekijät jakautuvat tasaisesti ympäri kaupunkia, suosimatta uusia kaupunginosia (ei niin kuin puhelinoperaattorit tekevät, että vain uudet asiakkaat saavat etuja ja alennuksia, mutta vanhat asiakkaat unohdetaan). Lahteen pitäisi ensisijaisesti houkutella myös perusteollisuutta, jota Lahti tarvitsee kipeästi. Kaupungissammehan on tunnetusti paljon matalasti koulutettua työvoimaa, jotka tarvitsevat kipeästi perusteollisuuden työpaikkoja työllistyäkseen (Lahden työttömyysaste n. 14 %).

Investoimalla palvelutuotannon peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen, poistetaan toimintaympäristössä havaitut terveydelliset riskit. Ainakin todella toivon niin. Tilojen monikäyttöisyyttä on huomattavasti lisättävä. Esimerkiksi päiväkotien ja perusopetuksen tiloja entistä enemmän myös iltakäyttöön, sekä tiloihin myös palveluita ikäihmisille (ruokapalveluita, jumppaa ja muita palveluita). Lähikirjastoihin voisi ajatella vaikka postipalveluita, jolloin näiden tilojen hyötykäyttöä voitaisiin tehostaa ja tuottavuutta parantaa.

Velanottoa olisi yritettävä hillitä, sillä seuraavan kolmen vuoden aika kaupunki on joutumassa korkean investointitason takia ottamaan lisää lainaa arviolta noin 120 miljoonaa euroa, jolloin kaupungin velkataakka yli kaksinkertaistuu. Lainaa, jonka kaupunkimme nykyiset ja tulevat veronmaksajat saavat kontolleen maksettavaksi tulevaisuudessa. Siksi pitäisikin tarkkaan harkita, pitäisikö kunnan tuloveroprosenttia nostaa 0,5 %:lla 19,5 %:sta 20 %:iin jo ensi vuodeksi (vaaleista huolimatta). Korotuksella ei ratkaista kaupunkimme velkaantumista, mutta sillä voitaisiin hillitä sitä.

Kunnallisvero ei ole todellisuudessa tasavero, kuten yleisesti luullaan, vaan tulosidonnaisten vähennysten vaikutuksesta progressiivinen, jolloin pienituloinen maksaa paljon pienempää kunnallisveron tasoa kuin suurituloinen. Laskelmien mukaan 0,5 %:n korotuksen vaikutus eri tuloluokissa on seuraavanlainen. 1000 € kuukaudessa eläkettä saava henkilö joutuisi maksamaan veroja vajaat 2 € kuukaudessa enemmän kuin nykyisin. 2000 € kuukaudessa työtuloja saava työntekijä joutuisi taas maksamaan kuukaudessa noin 8 € enemmän, kun taas 5000 € kuukaudessa tienaava joutuisi maksamaan noin 24 € enemmän veroja kuukaudessa. Tietysti kaksikin euroa on iso raha eläkeläiselle, mutta jos kunnallisveron korotuksella voidaan taata parempi kyky hoitaa kunnan velvollisuuksia kuntalaisiaan kohtaan (esim. tuleva vanhustenpalvelulaki) ja velkaantua vähemmän, niin kunnallisveron korotus on minusta hyväksyttävää tässä taloudellisessa tilanteessa. Mieluummin korotus nyt keväällä rehellisyyden nimissä kuntalaisia kohtaan, kuin mahdollisesti heti kunnallisvaalien jälkeen marraskuussa.

Olisikin kunnille myös elintärkeää, että valtiovalta tilittäisi osan pääomaveroista kunnille, kun nykyisillään pelkkää pääomaveroa maksava kuntalainen, ei maksa ollenkaan kunnallisveroa kotikuntaansa, saaden kuitenkin samat palvelut kuin muutkin kuntalaisemme.

LAHDEN TORIPARKKI

Maanantai 5.3.2012 klo 21:58 - Rami Lehto

Lahden kaupunginvaltuusto 5.3.2012
27§   Muutoksia vuoden 2012 talousarvioon

Puheenvuoroni valtuustossa koskien toriparkin rahoitusta 

                              

Kaupunginvaltuuston pitäisi tänään siis todeta, että antolainoilla voidaan rahoittaa Lahden Pysäköinti Oy:n torin alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamista, valtuuston aiempien päätösten mukaisesti.

Kun aikoinaan Toriparkin kaavasta päätettiin, niin päätösehdotukseen, joka hyväksyttiin, lisättiin virke. Edelleen kaupunginvaltuusto edellyttää, että torin pysäköintilaitoksen mahdollisen toteutuksen valmistelussa tulee huomioida, että investointipäätös ei rasita kaupunkia taloudellisesti”.

Ei parkki rasitakaan vielä, mutta miten on tulevaisuudessa, jos parkkiluolan vetovoima ei täytä odotuksia ja tuotot jäävät kuluja pienemmiksi. Silloinhan kulut lankeavat lainan antajalle, eli tässä tapauksessa kaupungin ja kaupunkilaisten maksettavaksi.

Tosiasiahan on, että torin lähellä ei ole tarpeeksi suurta kauppakeskusta, jonka asiakasmäärät takaisivat toriparkille, taloudellisesti kannattavat pysäköintimäärät (poikkeuksena markkinapäivä kerran kuussa, jolloin parkki voisi täyttyä). Pieniin erikoisliikkeisiin, joita torin ympäristössä on, tullaan poikkeamaan nopeasti ja mieluiten kadunvarsipysäköintinä. Paljon on myös ravitsemusliikkeitä, joihin usein saavutaan ilman omaa autoa.

 

Kun vielä tarkastellaan, mitä pitkäaikainen pysäköinti maksaa esimerkiksi Lahden Pysäköinti Oy:n halleissa Hansassa ja Siltapuistoissa, niin aina vain näyttää kannattamattomammalta. Hansassa kuukauden pysäköinti maksaa verollisena 70 € ja Siltapuistossa 50 €. Tästä voisi ajatella, että koko kuukauden pysäköinti maksaisi toriparkissa noin 70 € autoa kohti (reilut 2 €/päivä). Jos vielä lyhytaikaiset pysäköinnit jäävät vähiin, niin näillä tuloilla taitaisi olla aika vaikea kattaa parkin ylläpitoa, lainanlyhennyksiä ja korkoja.

 

Eikä ole mitenkään varmaa, että parkin rahoituksen perustaksi kaavailtuja velvoiteparkkipaikkoja menisi ennakolta suunniteltu määrä kaupaksi, ellei sitten kaupunki meinaa lunastaa niitä? Onhan yleistä, että suunnitelmat usein muuttuvat päätöksien jälkeen nopeastikin.

Mielestäni olisi ollut tärkeää ottaa mukaan ulkopuolisia rahoittajia toriparkin rahoitukseen, ainakin niitä jotka parkkia tarvitsevatkin. Eli keskustan kiinteistönomistajia.

Olen pettynyt ettei toriparkin toteuttajaksi löytynyt, tai haluttu ottaa ulkopuolista toteuttajaa, jonka kontolle velat olisivat jääneet, jos hanke ei olisi kannattava. Yrittäjä tai yrittäjät, jotka joutuvat laittamaan omaa rahaa hankkeeseen, tekevät ennakkoon tarkat laskelmat hankkeen kannattavuudesta, että kannattaako hanke tehdä vai ei. Eivätkä ota turhia riskejä.

Onhan siinäkin riskinsä, että rakennusliikkeillä on vaikea myydä asuntoja, joissa on hinnassa autopaikkamaksu, mutta asunto-osakkeeseen ei kuulu autopaikkaa. On ainoastaan mahdollisuus hankkia maksua vastaan autopaikka etäisestä Toriparkista.

On selvää tämän kokoluokan hankkeessa, että lopulliset kustannukset muodostuvat ennakoitua suuremmiksi, kun voidaan olettaa, että hanke laajenee uusilla ideoilla suunnittelun edetessä, jos tänään annetaan Lahden Pysäköinnille lupa rakentamiseen.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että toriparkki voidaan rakentaa, muttei kaupungin, eikä sen tytäryhtiön rahoituksella.

MILJOONIEN VERONKIERTO

Tiistai 21.2.2012 klo 21:42 - Rami Lehto

Päijät-Hämeessä paljastui rakennusyhtiöiden vyyhti, jossa kierrettiin veroja ja muita maksuja noin neljä miljoonaa euroa vuosina 2008 - 2011.
Tutkinnassa oli mukana 24 yhtiötä ja epäiltynä 29 henkilöä.

On hienoa, että poliisi pystyy ratkaisemaan tämänsuuruisia talousrikoksia, vaikka heidän resursseja ollaankin koko ajan supistamassa. Tämän kaltaisia uutisia tarvitaan jatkossa enemmänkin, jotta rikolliset huomaisivat, että heidät yritetään saada tilille teoistaan.

Mutta, mutta. Päätekijöitä oli viisi henkilöä ja heistä osa on saanut jo tuomionsa. Vaikka heidät määrätäänkin isoihin korvauksiin, niin vankeusrangaistukset tuntuvat olemattomilta. 160 tuntia yhdyskuntapalvelusta ja seitsemän kuukautta ehdotonta. Toiselle miehelle puolitoista vuotta ehdollista!!! Kyllä nyt rikollisia pelottaa. Rangaistuksia on pikimmiten kovennettava.

Näissä rikollisten pyörittämissä yrityksissä työskenteli yli 300 henkilöä, joista virolaisia suurin osa. Hassuinta asiassa on se, että poliisi piti heitä lähinnä uhreina, joilla oli valittavanaan vain työttömyys tai pimeä työ. Liekö vaikuttanut lausuntoon se, että pääosa työntekijöistä oli ollut ulkomaalaisia (ettei vaan tulisi rasistin mainetta).

Siis poliisin mukaan, jos olet työtön, etkä saa töitä, niin on luvallista tehdä töitä ilman verokorttia. Samalla nostaen vaikkapa asumistukea ja muita työttömille suotuja tukia. Ei mene rehellisen työntekijän järkeen.

Mielestäni kaikenlainen pimeä työ on tuomittavaa ja yhteiskuntamme rakenteita rapistavaa. Ei voi olla mahdollista, että sallitaan pimeä työ sillä varjolla, että on työtön.

Jokainen pimeä työpaikka on pois terveiltä työmarkkinoilta ja vaikuttaa Suomalaiseen kansantalouteen. Suosikaamme siis rehellistä työntekoa, joka on Suomen tulevaisuuden perusta. Kreikka on hyvä (huono) esimerkki yhteiskunnasta, jossa epärehellisyys ja korruptio on saanut vallan valtion sisällä.

VALTUUSTOKYSYMYS

Keskiviikko 30.11.2011 klo 12:29

 

Lahden Perussuomalaiset ry:n kaupunginvaltuustoryhmän 28.11.2011 jättämä valtuustokysymys.

 

Lahden kaupungin kiinteistökorjausten epäonnistuminen ja uudelleenkorjaus

Lahden kaupungin investointimenot ovat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosan siitä muodostavat kiinteistöjen peruskorjaus ja ajantasaistaminen. Investoinneista noin 60 prosenttia pystytään tällä hetkellä kattamaan tulorahoituksella. Loppu katetaan lisälainanotolla ja valtionavustusten turvin.

Merkittävä osa Lahden kiinteistöjen peruskorjauksesta kohdistuu kouluihin ja päiväkoteihin. Niiden osalta on tapahtunut useita epäonnistumisia lisätystä tarkastusvalvonnasta huolimatta. Koulujen osalta Kivimaan koulun peruskorjausta on jouduttu uudelleen korjaamaan kolmeen kertaan. Samoin Launeen peruskoulun korjausta on jouduttu uudelleen korjaamaan. Näistä ei ole erityisesti mitään opittu, koska Möysän koulun peruskorjausta joudutaan korjaamaan välittömästi ennen kuin uudistettuja tiloja ennätettiin edes ottaa käyttöön.

Uudelleenkorjaukset ovat vaatineet ja vaativat useita miljoonia euroja suoraan rakennus- ja valvontakustannuksina ja välillisesti koulutöiden väliaikaisjärjestelyjen vuoksi. 

Valtuutettuina ja valtuustoryhmänä esitämme Lahden kaupunginhallituksen vastattavaksi työjärjestyksen 10. § mukaisen valtuustokysymyksen:

1. Katsooko kaupunginhallitus, että Lahden kaupungin teettämien rakennuskohteiden korjaussuunnitelmat, urakkasopimukset ja valvontasuunnitelmat ovat hyvää rakennustapaa ja sen valvontaa noudattavia?

2. Mitkä syyt ovat kaupunginhallituksen selvityksen mukaan johtaneet toistuviin uudelleenkorjauksiin ja rakennustyömaiden tilaajatarkastuksen epäonnistumisiin rakennusvaiheessa niin että uudelleenkorjaustarve olisi voitu torjua jo varsinaisessa korjausvaiheessa?

3. Katsooko kaupunginhallitus, että Lahden kilpailuttamat ja valitsemat rakentajat ovat ammattitaitoisia ja että rakennustyöt on suoritettu riittävää huolellisuutta ja teknistä taitoa osoittaen ja että käytetyt rakennustarvikkeet täyttävät käyttökohteiden edellytykset muun muassa sisäilman laadun osalta?

4. Lahden kaupunki on lisännyt teettämänsä rakennustoiminnan tarkastusvoimaa. Katsooko kaupunginhallitus, että tarkastustoiminta on onnistunut, vaikka valmistuneita kohteita on jouduttu uudelleen korjaamaan lyhyen ajan kuluessa kohteen valmistumisesta ja jo ennen käyttöön ottamista?

5. Onko Lahden kaupunki saanut järjestettyä riittävät takuu- ja tuotevastuukorjaukset uudelleen korjattaville kohteille ja ovatko epäonnistuneet korjausyritykset korvanneet myös käyttöönoton jälkeiset toiminnan keskeytys- ja uudelleenjärjestelykulut?

6. Millaisia vakuuksia Lahden kaupunki edellyttää korjausyrityksiltä, jotta mahdollisesti kesken urakoiden selvitystilaan joutuneilta yrityksiltä tai konkurssiin joutuneiden yritysten konkurssipesiltä saadaan epäonnistumis- ja keskeytyskorvaukset?

7. Millä tavoin ja vastuuperiaatteella Lahden kaupunki huolehtii tilapäisiä tai pysyviä hengityselin- ja altistumisoireita saaneiden henkilöstön edustajien ja oppilaiden sairauksien hoidosta?

8. Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, että Lahden kaupunki saa korjausrakentamisensa laatutason kuntoon niin että kaupunki pääsee mahdollisimman pysyvästi eroon kaupungin mainetta rasittavista kiinteistöjen peruskorjausten uudelleenkorjauksista?

 

Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä

 

RYHMÄPUHEENVUORONI TALOUSARVIOKOKOUKSESSA

Maanantai 28.11.2011 klo 11:22 - Rami Lehto

Kaikille on varmaan selvää, että maailman taloudessa vallitsee epävarmuuden ja levottomuuden tila. Seuraavia vuosia ei kukaan pysty ennustamaan, eikä kukaan varmuudella tiedä, kuinka syvälle Euroopan rahamarkkinoiden kriisi vajoaa. Me tiedämme kuitenkin, ettei talouden kasvu-ura ole vakaalla pohjalla ja tämä tulee vääjäämättä heijastumaan myös meidänkin kaupunkimme talouteen.

Näin aloitin myös vuosi sitten ryhmäpuheenvuoroni. Nyt tiedämme, että euroalueen julkistalouksien velkariisi on syventynyt entisestään ja nyt viimein jokainen tajuaa, että talouskriisi on todellisuutta. Niukkuutta ja hammasten kiristystä tullaan siis jakamaan kunnille vielä pitkälle tulevaisuuteen ja onkin pidettävä huoli, ettemme velkaannu liiaksi, jottei taloudenhoito vaikeutuisi tulevaisuudessa liiaksi.

Yhtiömme Lahti Energian menestymisellä on jälleen kerran tärkeä merkitys kaupunkimme talouden osalta. Olkaamme siis kiitollisia, että olemme säilyttäneet tämän kultakimpaleen kuntamme omistuksessa, joka pitää tuloutuksellaan talousarviomme tuloksen plussalla.

Vaikka energiasampomme jauhaa kaupungin kassaan rahaa, niin taloudellinen tilanne ajaa kaupunkimme ottamaan jälleen lisää velkaa, johtuen suurilta osin pakollisista ja tarpeellisista investoinneista. Tämä on hyväksyttävää, koska kunnan rakennukset ja alueet on pidettävä ihmisille terveellisinä ja turvallisina. Lahden Perussuomalaiset edellyttävätkin, että Lahden kaupungin kiinteistöjen peruskorjaustaso pidetään riittävänä ja ajan tasalla, vaikka valtiovalta ei meitä liiemmin autakaan tässä asiassa. Jälkeen jääminen investoinneissa merkitsee kasvavia kustannuksia ja myös terveysriskien kasvamista kiinteistöissä, joissa esim. on havaittu, tai voidaan olettaa olevan kosteus- ja homevaurioita. Lahden Perussuomalaiset ehdottavatkin, että koulujen lakkauttamissuunnitelmat keskeytetään, kunnes kaupunki voi taata terveelliset koulutilan kuntalaisilleen. Samalla saamme myös aikaa selvittää koulujen todelliset tulevaisuuden käyttäjämäärät. On myös tehtävä selvitys, miten voitaisiin estää juuri saneerattujen tilojen käsittämättömät korjausvirheet.

Verotulojen kasvun ja työllisyyden elvyttämisessä uusyrityshankintaa on entisestään parannettava. Vaikka olemmekin muotoilu ja Green City kaupunki, niin on muistettava, että kaupunkimme työväestö ei ole korkeasti koulutettua, joten kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamisesta vastaavien kunnallisten elinkeinoyhtiöidemme, olisi keskityttävä hankkimaan kaupunkiimme myös perusteollisuutta. Teollisuutta, joka työllistää tavallisia duunareita, heitä jotka ovat tippuneet työmarkkinoilta teollisten työpaikkojen kadottua kaupungistamme. Myös pk-yritysten tukitarpeet on otettava entistä paremmin huomioon.

Ensi vuonna sosiaali- ja terveystoimialan toimintamenot ovat lähes puolet kaupunkimme käyttötalousmenoista (n. 315 000 000 euroa). Ei siis mikään pikku summa euroja!

Koska rahaa ei ole kuitenkaan koskaan tarpeeksi, niin käytettävissä olevat varat on kohdistettava oikein, jotta voitaisiin palvella kuntalaisia parhaimmalla mahdollisella tavalla. Olisikin satsattava enemmän hoidon alkupäähän, jolloin tulevaisuudessa loppupäässä säästetään. On siis tärkeää, että kuntalainen saa tarvittaessa sosiaali- ja terveyspuolen palveluita tarpeeksi ajoissa, etteivät ongelmat ja vaivat pääsisi hoidon puutteen vuoksi kasvamaan liian suuriksi, jolloin tarvittavat hoidot tulevat kunnalle monin verroin kalliimmiksi.

Lahden on varauduttava Suomen väestön jo kymmeniä vuosia tiedossa olleeseen vanhenemispiikkiin. Lahden, joka on yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja väestönsä puolesta, on erityisesti paneuduttava tähän asiaan.

Me, Lahden Perussuomalaiset, painotamme, että vanhenevan väestön palveluihin on satsattava entistä enemmän. Kotihoitoon ja omaishoitoon on panostettava, jotta entistä useampi ikääntyvä ihminen saisi mahdollisuuden asua entistä pidempään omassa kodissaan. Myös ikääntyvien terveyspalveluihin on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta ne olisivat helposti saatavilla tarvitsijan kunnosta riippumatta. Vanheneva väestö tarvitsee entistä enemmän ohjausta ja inhimillisyyttä terveyspalveluissa, sillä jos kuntalainen pääsee ajoissa perusterveydenhoidon puolelle hoitoon, niin sairaus/vaiva voidaan saada hoidettua ajoissa, ennen kuin potilas joutuu kalliimman erikoissairaanhoidon piiriin. 

Ensi vuonna aloittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän toimintana yhteispäivystyskeskus, mikä tuo suuria epävarmuustekijöitä lahtelaisten terveyspalveluihin. Toimivatko ilta- ja viikonloppupäivystys yhteistoimintana? Ja kuinka kalliiksi se tulee, jos kunnan omien terveysasemien avovastaanottotoiminta ei ennakko toimista huolimatta tuotakaan tulosta? Toivotaan kuitenkin, että ensi vuonna kuntalaisten pääsy sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle helpottuu, kuten talousarvio lupailee, eikä kuntalaisten tarvitsisi enää turvautua iltaisin päivystykseen viettämään iltaa.

Onkin siis pidettävä huoli, että terveyskeskuspalvelut toimivat ja kuntalaiset pääsevät tarvittaessa ajoissa terveyskeskukseen hoitoon ja toivomme, ettei julkinen puoli säästä liikaa jatkohoitoon ohjauksessa. Ei ole tasavertaista kuntalaisia kohtaan, jos yksityisen puolen lääkäriltä potilas saa herkemmin lähetteen erikoissairaanhoidon jatkotutkimukseen. Tällöinhän rikkaan hoitoja rahoitetaan todellisuudessa vähävaraisia enemmän yhteiskunnan rahoilla. Edellyttäähän pääsy erikoissairaanhoitoon lääkärin lähetettä.

Suun terveydenhuollon tavoitteena on, että mahdollisimman monella lahtelaisella on terve suu ja ehjät hampaat. Silti kaupungin suun terveydenhuollon ajanvarauspalvelun internet sivuilla linkitetään näkyvästi yksityisien hammaslääkärien tarjontaan. Liekö tässäkin vihje kuntalaisille, että se saa hoitoa jolla on varaa siihen. Onhan nykyisellään niin, että jos olet saanut viime aikoina kunnallista hammashoitoa, niin seuraava kerta voi ollakin vasta kolmen ja puolen vuoden kuluttua. Onkin niin, että maksat yksityiselle hammaslääkärille, jos hammas lohkeaa tai paikka irtoaa vähän sen jälkeen kun olet saanut kunnallista hampaanhoitoa. Usein vähävarainen joutuukin tyytymään apteekin tee-se-itse paikkatarvikkeisiin.  

Me Perussuomalaiset edellytämmekin, että kaikki kuntalaiset saisivat tasavertaista hoitoa varallisuudesta riippumatta.

Yksi hyvä uudistus terveyspalveluihin saatiin reilu puolitoistavuotta sitten kun Lahden ensimmäinen terveyskioski avattiin.  Nyt olemme saaneet jo toisen terveyskioskin, mikä on hyvä asia ja yksi tapa viestiä kunnan valmiuksista vastata kuntalaisten terveyspalveluihin. Nämä kioskit antavat hoitajatasoisia palveluita kaikille maksutta ilman ajanvarausta. Terveyskioskit antavat myös paljon ennaltaehkäisevää hoitoa, kuin myös perusterveydenhoitoa. 

Hyvät liikuntamahdollisuudet ovat myös osa ennaltaehkäisevää terveyspalvelua. On siis pidettävä huolta, että kuntalaisilla on tarvittavat ja riittävät liikuntamahdollisuuden ja ennen kaikkea varallisuudesta riippumatta kaikilla olisi mahdollisuus käyttää näitä liikuntapalveluita. Iso joukko kuntalaisia käyttää liikuntapalveluita päivittäin ja siksi onkin pidettävä liikuntapaikat ajanmukaisessa kunnossa. Ajan patina kuuluu museoon, ei liikuntavälineisiin. Tulevaisuudessa onkin arvioitava, satsataanko enemmän kuntalaisten liikuntapaikkojen kunnossapitoon, vai käytetäänkö MM-kisahaaveisiin iso summa rahaa vuosittain. Sillä voihan satsaus MM-kisahankkeisiin olla turhaa, kun yksi ihminen voi tehdä kielletyillä aineilla leikkiessään suuren takapakin kisahaaveille.

Jos jostain pitäisi leikata, jotta hyvinvointipalvelut voidaan taata kiitettävällä tasolla, niin leikataan ensimmäiseksi vaikka kalliisti tuotetusta viihteestä. Vaikka kulttuuripalvelut tuovat henkistä hyvinvointia, ilman sitä voi kuitenkin selvitä hengissä. Toimivat terveyspalvelut pelastavat oikeasti ihmishenkiä.

Miten on mahdollista, että kun joka paikasta pitäisi nipistää, niin Lahden kaupunginorkesteriamme tuetaan taas ensivuonna entistä enemmän, vaikka orkesterin tulostavoitteet laskevat. Ei ole oikein, että samaan aikaan, kun pieni joukko ihmisiä nauttii kalliilla tuotetusta kulttuurista, niin isojoukko kuntalaisia jonottaa, tai yrittää päästä jonottamaan pääsystä terveydenhoitoon.  

Lahden perussuomalaisten valtuustoryhmä korostaa jälleen kerran, että kerskakulutukseen ei ole varaa ja kaupungin on keskityttävä olennaiseen, eli omien kuntalaistemme hyvinvointiin. Vaikka kuntaliitokset eivät toteutuneetkaan, niin Lahdella on kuitenkin ja kuka tietää, ehkä tästä johtuen, hyvät mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessakin kohtalaisen hyvin, jos vain emme sorru liialliseen optimismiin ja velkaannu hallitsemattomasti yltiöpäisillä hankkeilla.
Siksi velkataakkamme jälleen kasvaessa, Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei lähde lisäesityksillä kasvattamaan vuoden 2012 talousarviota entisestään.

OOPPERA HOMEKOULUILLE

Keskiviikko 9.11.2011 klo 17:55 - Rami Lehto

Kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla esiintyviä oireita ja sairauksia:

Ärsytysoireet

• nenän tukkoisuus, kutina, nuha
• yskä
• hengenahdistus, vinkuna
• silmien kutina, punoitus, vetistys, roskan tunne
• äänen käheys
• ahdistuksen ja painon tunne rinnassa tai rintakipu
• ihon kutina, punoitus

Yleisoireet

• väsymys
• päänsärky
• pahoinvointi
• hermostuneisuus
• nivelkivut, lihasvärve, lihasjäykkyys
• kuumeilu, vilutus, alilämpö

Allergiat

• nuha
• silmän sidekalvon tulehdus
• astma
• keuhkorakkulatulehdus eli alveoliitti
• atooppisen ihottuman paheneminen

Infektiot

• poskiontelotulehdus
• keuhkoputkitulehdus
• välikorvatulehdus

Tässä luetteloa Sisäilmayhdistyksen sivuilta mikrobien terveyshaitoista.

SIIS TODELLISTA KAUHUOOPPERAA LUETTUNA!!!

Silti samaan aikaan saamme lukea, että valtio on suunnitelmissaan pienentämässä avustuksiaan koulujen peruskorjaushankkeissa 36 miljoonasta, 5 miljoonaan euroon ensi vuonna. Aivan käsittämätöntä toimintaa valtiovallan puolesta kansalaisiaan kohtaa. Puhutaan paljon ennaltaehkäisevästä toiminnasta terveyspalveluissa, mutta tämänkaltaisella toiminnalla valtio antaa aivan muunlaisen kuvan toimistaan. Kuvitellaan, että jo muutenkin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat, pystyisivät itse rahoittamaan sairaiden koulujensa korjaukset tai korvaavien uudisrakennuksien rakentamiset (Lahti ei ole tässä asiassa todellakaan yksin).

Vielä käsittämättömämmäksi asian tekee se, että samaan aikaan kun valtio on leikkaamassa näitä avustuksia, niin se on jakamassa Suomen kansallisoopperan säätiölle avustuksia yli 38 miljoonaa euroa. Siis samaan aikaan kun koulurakennuksien tervehdyttämiselle jaettaisiin yhteensä 5 miljoonaa euroa.
Eikä siinä vielä kaikki. Lisäksi valtio antoi viime vuonna oopperallemme 13 milj. euron avustuksen oopperatalon vuokraa varten, joka on todennäköisesti jokavuotista avustusta sekin. Näin aletaankin olla jo 50 miljoonan euron vuosittaisessa avustuksessa oopperalle, joka on siis kymmenkertainen koulujen tervehdyttämiselle suunniteltuun korvaukseen verrattuna.

Tiedän että osa kulttuurin ystävistä ei tykkää, että laitan kulttuurin ja korjausrakentamisen vastakkain, koska kulttuuri tuo heidän mielestään henkistä hyvinvointia ja kulttuuri saa pääosin rahoituksensa veikkausvaroista. Mutta minä olen sitä mieltä, että valtion on otettava vastuu kansalaisistaan ja laitettava arvot kohdilleen. Valtion on autettava niitä, jotka todella apua tarvitsevat, eikä tuotettava ylemmälle luokalle hyvinvointikulttuuria hinnalla millä hyvänsä vuodesta toiseen.
Valtion olisi siis viimein ensisijaisesti ajateltava näissä homeisissa rakennuksissa opiskelevia ja työskenteleviä kansalaisiaan.

Lahden kaupunkikin joutuu ensivuonna tekemään ison osan korjausinvestoinneistaan velkarahalla (jota jo ennestään on tarpeeksi), mutta sehän ei valtiovaltaa hetkauta. Tärkeämpäähän on oopperan ja eurooppalaisten pankkien ja sijoittajien tukeminen.

LOMALLA (LUVALLISELLA)

Torstai 11.8.2011 klo 22:55 - Rami Lehto

Eduskuntavaalien tuloksesta johtuen, hallitusneuvottelut venyivät pitkälle kesäkuuhun. Maamme sai kuitenkin vihdoin ja viimein uuden hallituksen ja siten myös uuden hallitusohjelman. Nyt taitaa kuitenkin käydä niin, että ennen kuin ensimmäistäkään budjettia ehditään laatia, niin viime aikojen talousmyllerrys maailmalla saa aikaan sen, että uusi hallitusohjelma menee jo nyt remonttiin. Se on kuitenkin aika varmaa, ettei kuntien talouteen saada uudenkaan hallitusohjelman myötä parannusta, vaan kuntien talous tulee entisestään kiristymään. Siinä on taas syksyllä meille kunnallispoliitikoille pureskeltavaa, kun kunnan kassakaapissa on entistä vähemmän euroja ensivuoden talousarvion pohjaksi.

Toivottavasti muutkin poliitikot kuin allekirjoittanut, ovat kesällä ehtineet levätä hyvin, että myös he jaksavat pitkän syksyn ja talven ahertaa. Hoitavathan kunnallispoliitikot luottamustehtäviään yleensä ansiotyön ohella, jolloin päivät venyvät usein todella pitkiksi. Olisikin tärkeää, että kesällä niin poliitikot, kuin kaikki kansalaiset pystyisivät hetkeksi kunnolla ottamaan aikaa itselleen ja perheelleen, ladaten näin akkujaan tulevaa vuotta varten, vaikka se poliitikoille usein onkin vaikeaa.

On monia kuntalaisia, jotka viettävät lomansa ja vapaa-aikansa kesäisin täällä Lahden seudulla, joko omasta tahdosta, taloudellisen pakon sanelemana, tai sitten työkiireistä johtuen. Me lahtelaiset olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on lyhyt matka moneen hyvää vapaa-ajan kohteeseen, missä kesäpäivänsä voi viettää. On ilmaisia, kuin maksullisiakin kohteita. On perhepuistoa, kotieläinpihaa, sisävesiristeilyä, sekä monia muita päiväkohteita. Onkin tärkeää, että kaupunki tulevaisuudessakin järjestää, kehittää ja tukee paikallisia kohteita, jotta kaikilla tulotasoon katsomatta, olisi mahdollisuus irtautua arjesta, myös vähävaraisilla. 

Yksi tällainen oiva lomapäivän viettokohde onkin maauimalamme. Kun toriparkkikeskustelu alkaa pikkuhiljaa yleisönosastokirjoiteluissa rauhoittumaan, niin keskustelu maauimalasta on ollut suuresti esillä, vaikkakin enimmäkseen yhden aktiivisen kuntalaisen taholta.

Minustakin maauimala on kohde, josta pienellä kehittämisellä saataisiin todella hieno liikunnallinen vapaa-ajan viettokohde lahtelaisille ja myös lahteen saapuville matkailijoille. Maauimalan kehittämisen suurimpana esteenä kuitenkin on, että montussa harjoitetaan mäkihyppyä myös kesäisin ja mäkihyppääjät tarvitsevat oman tilan ja ajan montusta.

Jos montussa altaan vierellä olevan huolto/wc rakennuksen tilalle rakennettaisiin uusi rakennus (ilman suunnittelukilpailuja), jossa olisi sauna- ja suihkutilojen lisäksi liikuntarajoitteisille pukukopit, sekä terassikahvio katolla, niin sekin olisi jo suuri parannus ja vetovoiman lisääjä. Lisäksi altaalle voisi rakentaa kunnon liukumäen lapsille ja nuorille. Näillä eväillä päästäisiin jo hyvään alkuun maauimalan kehittämisessä. Ja jos lisää halutaan kehittää, niin voisi kokeilla nuorille suunnattuja yödisko-uinteja, jolloin allas valaistaisiin värivaloilla.

Onkin tulevaisuudessa päätettävä, kehitetäänkö maauimalaa entistä vetovoimaisemmaksi kohteeksi (talouden niin salliessa), vai tallataanko samoja rappusia jatkossakin.

KEPPANAA, KEBABIA JA HIERONTAÖLJYÄ

Tiistai 7.6.2011 klo 14:25 - Rami Lehto

Muutokset puhaltavat, tai ainakin yrittävät puhaltaa tornadon lailla, kun puhutaan kaupunkimme keskustan kehittämisestä. Kävelykatua, toriparkkia, matkakeskusta, tunnelia ja paljon muuta. Kaupunginvaltuusto istuu pohtimaan vielä ennen kesälomaansa keskustan linjapäätöksistä ja istuukin varmaan pitkään 13. kuluvaa kuuta. Helppoahan kaikki olisi, jos voitaisiin aloittaa suunnittelu puhtaalta pöydältä, eikä tarvitsisi muokata vanhaa ja ”väärin” tehtyä. Tietysti sekin helpottaisi päätöksiä, jos olisi myös rahaa kaikkiin suunnitelmiin.

On monta asiaa, mitkä vaativat keskustassa muutoksia ja moni muutos vaikuttaakin taas myös moneen muuhun asiaan, mitä pitäisi muuttaa. On myös vaara, että jossain kohdassa keskustan kehittämistä voidaan mennä pahasti väärään suuntaan. Metsään menneet hankkeet ne sitten vasta maksavatkin, kun pitää tehdä uusia suunnitelmia ja taas muutoksia.

Saadaanko keskustaa ja torin ympäristöä sitten muutoksilla elvytettyä? Toimiiko joukko- ja kaukoliikenne tulevaisuudessa? Löytävätkö matkustajat uuden matkakeskuksen ja saadaanko Vesijärvenkadun läpiliikenne siirrettyä? Vai katoavatko viimeisetkin keskustan kävijät lopullisesti, kiertäen kaupungin laidoille peltomarketteihin? Monta kysymysmerkkiä, mutta suurena pelkona on myös, että keskusta voi muuttua entistä enemmän hieromalaitosten, kirppareiden, kebabpaikkojen ja kaljakuppiloiden keskittymäksi, varsinkin jos mitään ei tehdä.

Helppoahan olisi, jos päätökset olisivat yksinkertaisia ja kaupunkimme valtuutetut olisivat suunnitelmista yhtä mieltä. Mutta kun emme taida kaikesta olla, kuten eivät ole kuntalaisetkaan, joita me valtuutetut edustamme. Siitä me useimmat kuitenkin olemme samaa mieltä, että keskustalle olisi vihdoin tehtävä jotain, ennen kuin se näivettyy täysin.

Keskustan pitää olla paikka, jossa viihtyy selvinpäinkin ja tuntee olonsa turvalliseksi. Ennen kaikkea yleisilmeen tulee olla siisti. Ensiaskel onkin nyt otettu, kun kaupunki alkaa valvoa näyteikkunoiden epäasiallisia mainosteippauksia. Siitä onkin hyvä jatkaa keskustakuvan siistimistä.   

Nykyisellään kun saapuu junalla Lahteen ja lähtee kävelemään kohti toria ja linja-autoasemaa, niin saapuu kaupunkimme monikulttuurisimmalle kadulle. Rautatienkadun alkupätkä kun ei ole mitenkään mairitteleva mainos kaupungillemme. Puuttuu enää, että laitetaan kadun alkuosan kumpaankin päähän limitetyt aidanpätkät.

Nykyiset kaupunkimme kävelykatuviritelmät Rautatienkadulla ovat huonoja esimerkkejä kävelykadusta. Sokoksen puoleinen kävelykadunpätkä on pyhitetty autoilulle ja Aleksin ja Vaparin välinen kävelykatu autojen pysäköinnille ja juoppojen joutopäiville.

Vesijärvenkatu välillä Vapaudenkatu ja Lahdenkatu, on todella kolkon tuntuinen, varsinkin talvisin. Aavemaisia puita, epäyhtenäistä rakennuksien seinäpintaa ja roskia pitkin poikin. Valotolpat ahdistavat puiden välissä, ettei autolla kunnolla mahdu parkkeeraamaan kadunsuuntaisesti, vaan autojen keulat on jätettävä jalkakäytävän puolelle kävelijöiden ja pyöräilijöiden esteiksi. Vai oliko valojen asettelulla tarkoituskin, ettei autoja saataisi kadunvarteen parkkiin. Toimivathan ne lyhyet valotolpat nykyisin hyvin koirien kannalta, näkevät pimeälläkin mihin tähdätä, kun tekevät tarpeensa.

Nyt suunniteltavat keskustan kehityshankkeet, onkin siis suunniteltava tarkoin harkiten ja mihin kaikkeen kaupungillamme oikeasti on varaa. Virheisiin meillä ei ainakaan ole varaa.

TUETAAN SUOMALAISTA VAIHTOEHTOA

Maanantai 4.4.2011 klo 19:41 - Rami Lehto

Suuret ikäluokat ovat siirtymässä lähivuosina suurin joukoin viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Tämän kerrotaan johtavan siihen, että maatamme uhkaa tulevaisuudessa ”suuri” työvoimapula. Mutta mitä asialle on valtiovallan toimesta tehty? Ratkaisuksi on esitetty lähinnä vain maahanmuuttoa, vaikka meillä olisi järkevämpiä ja kauaskatseisempia vaihtoehtojakin.

Mielestäni paras ratkaisu olisi luoda suomalaisille nuorille aikuisille sellaiset taloudelliset mahdollisuudet, että nykyistä useammalla olisi mahdollisuus perustaa perhe ja hankkia lapsia jo nuorellakin iällä.

Onko lapsiperheiden tukia korotettu ajanmukaisilla korotuksilla, vastaamaan nykypäivän todellista hintatasoa? Ei ole. Nykypäivän asumis- ja muut elämiskulut ovat jo sitä tasoa, että moni jättää lapsien teon vain yhteen lapseen, koska useampi lapsi perheessä, saattaa johtaa taloudelliseen ahdinkoon. Lapsi- ja yksinhuoltajalisät eivät saisi vaikuttaa perheen muihin mahdollisiin tukiin pienentävästi.

Mielestäni lapsiperheitä ja varsinkin yksinhuoltaja- ja monilapsisia perheitä, pitäisi tukea tulevaisuudessa entistä enemmän, sillä lapsien hankkiminen ei saa olla vain hyvätuloisten etuoikeus. Näin meillä on tulevaisuudessakin tarpeeksi uusia kotimaisia veronmaksajia, rakentamassa maamme elinvoimaisuutta.

MARKKINAPARKKI

Keskiviikko 9.3.2011 klo 19:17 - Rami Lehto

Toista vuotta on kulunut siitä, kun Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi toriparkin kaavan. Saman ajan olen myös odotellut tietoa, näistä mahdollisista ulkopuolisista rahoittajista, jotka haluaisivat sijoittaa rahojaan tähän ”hyvään ja kannattavaan liikeideaan”. Ennen kaavan hyväksymistä kaupunginjohtaja Myllyvirtahan totesi, että toriparkin rakentamiselle olisi mahdollisesti löytymässä ns. ulkopuolinen rahoittaja. Käväisiköhän kaupunginjohtaja viimeviikolla tapaamassa, tätä kyseistä rahoittajaa Oslon Holmenkollenilla?

Nyt on kuitenkin tainnut käydä niin, että näiden ulkopuolisten rahoittajien laskelmat, ovatkin osoittaneet toriparkin kannattamattomaksi ja nyt hankkeen toteuttajaksi taidetaankin kaavailla Lahden Pysäköinti Oy:tä.

Tosiasiahan on, että torin lähellä ei ole tarpeeksi suurta kauppakeskusta, jonka asiakasmäärät takaisivat toriparkille, taloudellisesti kannattavat pysäköintimäärät (poikkeuksena markkinapäivä kerran kuussa, jolloin parkki voisi täyttyä). Pieniin erikoisliikkeisiin, joita torin ympäristössä tällä hetkellä on, tullaan poikkeamaan nopeasti ja mieluiten kadunvarsipysäköintinä. Paljon on myös ravitsemusliikkeitä, joihin usein saavutaan ilman omaa autoa.

Suurin tarve toriparkille onkin keskustan nykyisillä ja tulevilla asukkailla, sekä täydennysrakentajilla. Toriparkkihan olisi heille oiva tapa ratkaista parkkipaikkaongelmat. Kysymys kuuluukin, miksei toriparkkia tarvitsevat taloyhtiöt, liikehuoneistot ja täydennysrakentamista suunnittelevat rakennusyhtiöt, ole osallistumassa parkkihankkeeseen, vai onko? On kuitenkin mahdollista, että tulevien uudisrakennusten yhteydessä, rakennusyhtiöt lunastaisivat velvoiteparkkipaikkoja. Mutta niistä saaduilla tuloilla ei toriparkkia rakenneta. Toriparkin toteutus tulisi maksamaan aiempien arvioiden mukaan yli 15 milj. euroa. Mutta kuten olemme saaneet aiemminkin huomata, niin yllättävän usein lopullinen summa nousee paljon aiottua suuremmaksi (viimeksi kustannusarvio uudesta pääpelastusasemasta).

Kun vielä tarkastellaan, mitä pitkäaikainen pysäköinti maksaa esimerkiksi Lahden Pysäköinti Oy:n halleissa Hansassa ja Siltapuistoissa, niin aina vain näyttää kannattamattomammalta. Hansassa kuukauden pysäköinti maksaa verollisena 70 € ja Siltapuistossa 50 €. Tästä voisi ajatella, että koko kuukauden pysäköinti maksaisi toriparkissa noin 70 € autoa kohti (reilut 2 €/päivä). Jos vielä lyhytaikaiset pysäköinnit jäävät vähiin, niin näillä tuloilla ei paljon parkin ylläpitoa, lainanlyhennyksiä ja korkoja hoidettaisi.

Tässä vaiheessa ei siis ole järkevää kaupungin tai kaupungin omistuksessa olevan yhtiön, lähteä näin suureen investointiin, kun vielä tiedetään, että loppupelissä maksut maksavat kuntalaiset, jos hanke todetaan kannattamattomaksi. Onhan myös valtuuston päätös, ettei toriparkin investointi saa rasittaa kaupunkia taloudellisesti

Olen edelleenkin sitä mieltä, että annetaan ulkopuolisille rahoittajille mahdollisuus toteuttaa toriparkki, jos he katsovat sen kannattavaksi ja kantavat suurimman taloudellisen vastuun. Tietysti kaupunki voisi olla toriparkin toteutuksessa vähemmistöosakkaana, jolloin taloudellinen riski kunnalle jäisi huomattavasti pienemmäksi. Tätä odotellessa kaupunki voi keskittyä muulla tavoin kehittämään keskustaa. Missä onkin todella paljon haastetta, tuli toriparkki tai ei.

SUOMALAINEN MAKSAA AINA

Torstai 3.2.2011 klo 9:34 - Rami Lehto

Matka Egyptistä levottomuuksien keskeltä maksaa suomalaiselle ulkoministeriön järjestämällä evakuointilennolla 400 €/henkilö. Onkin hienoa, että Suomi järjestää pikaisesti omille kansalaisillensa matkan turvaan levottomuuksien keskeltä. Sillä pitäähän omista pitää huolta. Mutta sitä ihmettelen, miksi uhkan alla olevat suomalaiset ovat eri asemassa kuin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ”perheenjäsenet”, joiden perheenyhdistämistapauksissa matkakustannukset korvaavat muita Euroopan maita avokätisemmin Suomen valtio. Taitaapa Suomi olla ainoa maa, joka maksaa kaikkien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten matkat. Onkin arvioitu, että Suomen käytäntö on houkutellut maahan alaikäisiä ja alaikäisiksi ilmoittautuneita turvapaikanhakijoita juuri tästä syystä ja yhä enemmän (jonossa on tuhansia yhdistämistapauksia ja määrät ovat nopeassa kasvussa).

Eivätkö suomalaiset ole saman arvoisia hädän keskellä? Eivät näköjään. Kuten eivät ole nykyään muutenkaan. Onhan pakolaiskeskuksissa nykyään mahdollisuus ilmaiseen internetin käyttöön, mutta onko meidän omilla ikäihmisille suotu ilmainen nettiyhteys ja koulutus sen käyttöön? Olisihan se oikeus ja kohtuus heille, varsinkin kun juuri olemme voineet lehdistä lukea, kuinka pankit vähentävät maksuautomaattejaan.

Kyllä jossain on menty metsää ja pahasti. Onneksi keväällä on mahdollisuus luoda uusi suunta meidän suomalaisten tulevaisuudelle.

TOHTORI TULI MATKAILUKAUPUNKIIN

Keskiviikko 29.12.2010 klo 19:33 - Rami Lehto

Nyt kun kaupungin ensivuoden talousarvio on saatu kirjoihin ja kansiin, niin jälleen kerran voidaan todeta, että lisärahalle olisi tarvetta. Tulevina vuosina kunnan myöntämiä rahoja, yrittää saada riittämään myös Lahden uusi vastavalittu sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Mikko Komulainen. Huomiota herätti heti, että Komulainen on vasta äskettäin väitellyt tohtoriksi aiheenaan ”palvelujen ulkoistaminen kunnissa”, mikä on varmastikin luonut tiettyjä ennakkoluuloja kuntalaisten parissa hän kohtaan. Kuitenkin on varmaa, että matkan varrella uusikin toimialajohtaja tulee saamaan vielä paljon kritiikkiä kunnan tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista. Onhan kyseessä merkittävä toimiala, joka koskettaa meitä kaikkia kuntalaisia. Paljon on vielä tehtävä ja haasteita ratkottava, ennen kuin meillä on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, joita myös saa kun niitä tarvitsee.

Mistä sitten lisää tätä paljon kaivattua rahaa, jolla edesautetaan tuottamaan laadukkaita palveluita kuntalaisille? Teollisuuden pako halpatyömaihin on ongelma Lahdenkin seudulla, mikä vaikuttaa suuresti kunnan talouteen. Mitä sitten katoavan teollisuuden tilalle? Nyt onkin viimeistään keskityttävä niihin aloihin, missä meillä on mahdollisuuksia. Lakesin tilaamasta tutkimuksesta ilmenee, että nykyisin matkailu tuo Lahteen matkailutuloja noin 170 miljoonaa euroa vuodessa ja luo yli 1600 työpaikkaa. Yksi mahdollisuuksien ala onkin juuri matkailupalveluiden tuottaminen. Tällä alalla meillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja luoda työpaikkoja, johtuen osaksi hyvästä sijainnistamme. Kuten tiedämme, kaupunkien välinen kilpailu matkailubisneksessä on kuitenkin kovaa ja kovenee vain tulevaisuudessa. Viime viikolla kuului uutisia, että Kuopion matkailupalvelu suunnittelee Rauhalahteen perhematkailukohdetta, joka tavoittelee 300 000-500 000 kävijää vuosittain. Siksi meidänkin on oltava ajoissa liikkeellä ennakkoluulottomasti ja avoimina sellaisille hankkeille, jotka eivät kuitenkaan yltiöpäisesti rasita kaupunkimme taloutta.

Paljon on puhuttu Teivaan ja Mukkulan hotellihankkeista, jotka toteutuessaan edistäisivät suuresti nykyistä ja tulevaa matkailutoimintaamme ja toisivat tullessaan kuntaamme paljon lisää työpaikkoja. Saadessamme riittävästi tasokasta majoituskapasiteettia, on meillä tulevaisuudessa paljon paremmat mahdollisuuden haalia suuria tapahtumia kaupunkiimme. Tapahtumia jotka tuovat tullessaan myös paljon kaivattuja euroja kaupunkiimme.

Paljon keskustelua loppuvuodesta aiheutti myös kaupunkimme rahallinen tuki MM-rallin Jokimaalla järjestettävälle yleisöerikoiskokeelle. Nyt saamme mahdollisuuden uudelle suurelle yleisötapahtumalle, jossa matkailijoita saadaan pysähtymään Lahteen, eikä vain ajamaan ohi rahat taskuissaan. Tämänkaltaisia pysäkkejä tuskin koskaan tulee olemaa liikaa kaupungissamme. Kerran vuodessa järjestettävät Salpausselän kisat eivät yksin riitä, siksi tarvitaankin lisää tapahtumia ja kohteita, joihin koko perheet voivat tulla. Pitää myös muistaa, että onhan myös kuntalaisten etu, jos voi käydä omassa kaupungissa järjestetyissä tapahtumissa, eikä aina tarvitsisi lähteä muualle tapahtumien perässä. Kylpylämatkakin voisi olla mukavampi, kun ei tarvitsisi viettää isoa osaa ajasta autossa istuen.   

SALAILUN JA MUISTAMATTOMUUDEN AIKA ON OHI

Keskiviikko 29.9.2010 klo 22:04 - Rami Lehto

Median kautta olemme saaneet viimeaikoina seurata päivittäin, maamme johtavien poliitikkojen julkaisemattomien sidonnaisuuksien ja vaalirahasotkujen selvittelyjä. Selvittelyjen kohteena on ollut lähes kerran viikossa vaihtunut ”pääosanesittäjä”, jonka poliittinen lahjomattomuus ja muisti on kyseenalaistettu. Myös eräiden puolueiden kytkökset liike-elämään ja rakennustoimintaan ovat nähneet päivänvalon ja näin tulleet paremmin kansalaisten tietoisuuteen. Tämä kaikki hässäkkä ja äänestäjien aliarvioiminen, olisi voitu välttää yksinkertaisilla asioilla, nimittäin avoimuudella, rehellisyydellä ja oikeilla pelisäännöillä pelaamisella. Niin yksinkertainen asia, kuin vaalirahoittajien avoin ilmoittaminen ja muista sidonnaisuuksista kertominen vapaaehtoisesti, pitäisi olla itsestään selvyys kaikille poliitikoille, eikä aina vaan kiistää ja peitellä asioita siihen saakka kunnes todisteet ovat kaivettu esille.

Pitäisikö sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus ulottaa myös kuntatasolle? Kyllä pitäisi. Uuden kuntalain valmistelun yhteydessä varmaan mietitäänkin, pitäisikö lakiin sisällyttää velvoite sidonnaisuuksien julkistamisesta. Tuore kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) toteaa viime sunnuntain Helsingin Sanomissa, että ”Avoimuus on tärkeä periaate”. Kuinka tosissaan uusi kuntaministeri on, onkin sitten toinen asia. Omasta mielestäni se on äänestäjien kunnioittamista ja myös päättäjien velvollisuus, että ollaan alusta asti avoimia ja rehellisiä.

Meillähän on mahdollista julkistaa sidonnaisuudet jo tälläkin hetkellä, vaikka siihen ei löydykään velvoitetta laista. Kuntalaki ei vaadi luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkistamista, mutta ei sille taida löytyä myös mitään estettäkään. Kuntapäättäjien sidonnaisuudet ja rahoittajat voitaisiin listata kunnan nettisivuille, vaikka näin aluksi vapaaehtoisena toimintana. Jokainen päättäjä voisi sitten henkilökohtaisesti päättää, haluaako pelata avoimin kortein. Näin kuntalaiset voisivat arvioida paremmin päätöksenteon riippumattomuutta.

Valtuustot päättävät tai ainakin pitäisi päättää suuremmista linjoista. Kunnissa ei kuitenkaan riitä, että vain valtuutetut avaavat omat sidonnaisuudet ja kytkökset. Velvoite pitää ulottaa myös lautakuntien jäseniin, koska lautakunnissa asiat valmistellaan ja tehdään myös euromääräisesti suuria päätöksiä. Eikä pidä myöskään unohtaa kaupungin määräysvallassa olevien osakeyhtiöiden ja säätiöiden hallitusjäseniä. Valmisteluvalta on ainakin yhtä suurta valtaa kuin päätösvalta. Kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että asiat valmistellaan ja niistä päätetään puolueettomasti. Luottamus päätöksentekoa kohtaan ei kasva ilman avoimuutta.

Vapaaehtoisesti kaikkia sidonnaisuuksia tuskin koskaan ilmoitetaan. Siksi avoimuutta on edistettävä tulevaisuudessa myös lainsäädännön avulla. Uusi tänä syksynä voimaan astunut vaalirahoituslaki tuo jo hiukan lisää avoimuutta vaalirahoitukseen. Mutta avoimuuden pitäisi tulla ilman säädöksiäkin. Rehellisellä ja todellisella avoimuudella, päättäjät voivat saavuttaa kansalaisten luottamuksen ja näin saada puhdistettua politiikan ryvettynyttä ja korruptoitunutta mainetta.

VIHERHUMPASTA TULISEEN TYÖNTANGOON

Perjantai 24.9.2010 klo 20:41 - Rami Lehto

Suomalaisten hyvinvointi on rakennettu ja rakennetaan tulevaisuudessakin vientiteollisuuden tuottojen varaan. Monissa kunnissa valtuutetut ovat nähneet painajaisunia, kun rahat eivät riitä, eikä velkaa voida määrästään enempää ottaa. Sama tilanne on myös valtion taloudessa. Onko osalta nykyisiä päättäjiämme pettänyt itsesuojeluvaisto? Tulevalla eduskuntakaudella nykyisillä talousluvuilla on luvassa itkua, kyyneleitä ja hampaiden kiristystä.

Miksi sitten minä olen pyrkimässä Arkadianmäelle tuota kurjuutta kokemaan? Meillä Perussuomalaisilla on vaihtoehto nykymenolle. Tällä vaihtoehdolla nostetaan Suomi takaisin talouden kasvu-uralle. Vain talouskasvulla voidaan turvata kansalaistemme työllisyys ja hyvinvointi. Vaihtoehdollamme luovutaan nykyisestä vääränlaiselle ilmastopolitiikalle alistetusta talouspolitiikasta ja alamme toteuttamaan työnpolitiikkaa. Ensi on oltava suomalainen työ ja yrittäminen, sitten vasta näiden ollessa kunnossa tulee maailman parantaminen.

Tämä merkitsee sitä, että kansalaisten kukkarolla rahoitettavasta ja yritysten kilpailukykyä heikentävästä päästökaupasta luovutaan. Kategorisen päästöjen määrällisen alentamisen tilalle, tulisi esittää ominaispäästöjärjestelmä. Meillähän on jo autoilla toimiva ominaispäästöjärjestelmä. Samanlainen on luotavissa teollisuudelle ja muulle yhteiskunnalle. Suomalaisella teollisuudella on jo maailman pienimmät ominaispäästöt, eli määrällisiä päästöjen vähentämisiä ei teollisuutemme pysty enää tekemään, muuta kuin supistamalla tuotantoa ja samalla lisäämällä työttömyyttä.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa puolta pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, joihin Suomikin kuuluu, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vain noin neljäsosa EU-27 maiden keskiarvosta. Sähkön moninkertainen verottaminen kilpailijamaihin nähden ei tue ilmastotavoitteita, se heikentää kilpailukykyä ja vaarantaa orastavan talouskasvun. Pahimmillaan se lisää hiilidioksidipäästöjä, kun tuotannolliset investoinnit siirtyvät kilpailijamaihin, joissa tuotannon ja sähkön hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat.

Teollisuutemme kilpailukyvylle olennainen energiahuolto on turvattava monipuolisilla energiatuotantomuodoilla, aina vesi- ja ydinvoimasta uusiutuviin energiamuotoihin saakka. Uusiutuvia energiatuotantoja on tuettava vain investointiavustuksilla, eikä hintaa nostavilla ja energiayhtiöiden johtajien optioita lihottavilla syöttötariffeilla.

Siksi kutsunkin teidät kanssani tuliseen työntangoon. Viherhumppa maksaa sinulle maltaita, josta ensimmäinen erä ilmastopolitiikan nimissä 750 miljoona euroa.

ASIAT KIINNOSTAVAT JA PUHUTTAVAT MYÖS KESÄLLÄ

Sunnuntai 18.7.2010 klo 0:38 - Rami Lehto

Lehdistä olemme saaneet lukea, että moni lahtelainenkin luokitellaan tilastojen mukaan pienituloiseksi tai köyhyydessä eläväksi. Harvemmin tätä kuitenkaan huomaa meillä Lahtelaisessa katukuvassa, ellei sitten satu osumaan paikalle, missä jaetaan vähäosaisille tarkoitettuja ruokakasseja. Tämä johtuu osittain ehkä siitä, ettei monikaan köyhyydessä elävä kansalainen, halua tuoda taloudellista tilannettaan julki, muuten kuin ehkä anonyymeillä lehtikirjoituksilla. Ei suomalainen lähde kadulle kerjäämään, kuten Romaniasta saapuneet kerjäläiset täällä toimivat.

Tuloerot kuitenkin kasvavat jatkuvasti ja yhä suurempi joukko joutuu päivästä toiseen sinnittelemään riittämättömillä tuloillaan. Asuminen ja eläminen yleensäkin, kallistuvat meillä jatkuvasti, mutta vähävaraisille tarkoitetut tuet eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa. Eikä köyhyys todellakaan ole aina ihmisestä itsestään kiinni, vaikka niin usein väitetäänkin ja köyhiä syyllistetään. Köyhyysloukkuun joutuminen voi johtua monista eri syistä, esimerkiksi sairaudesta, työpaikkojen vähäisestä määrästä tai pätkä- ja osa-aikatöistä.

Emme saa unohtaa, että pienituloisten on vaikea, ellei jopa mahdoton tulla arjessa toimeen, vaikka erilaisten tukien piiriin kuuluisikin. Köyhyys ei siis ole vain Romaniasta tulleitten kerjäläisten ongelmana.

 

Toinen asia, joka on vuodesta toiseen kestoaiheena, on koirapuistojen, sekä koirille tarkoitettujen koulutuskenttien ja ulkoilutusreittien vähäisyys tai kokonaan puuttuminen meillä Lahdessa. Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että näitä alueita tulisi lisätä ja kehittää tulevaisuudessa. Tämä asia johtaa keskusteluissa usein myös siihen kysymykseen, pitäisikö Lahdessa ottaa takaisin koiravero käyttöön, jolla nämä palvelut saataisiin tuotettua. Mielestäni ei pitäisi. Keskusteluissa kun usein unohdetaan, vaikka koirille tarkoitetut alueet tuovat kaupungille menoja, niin ne vastaavasti tuovat myös säästöjä, kuten esimerkiksi terveysmenoissa.

Koira on monelle yksinäiselle jo mielenterveydenkin kannalta tärkeä, kun on edes joku, joka pitää seuraa täällä pohjolan pimeinä iltoina ja onhan koira hyvä linkki sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa, mihin tarjoutuu oiva paikka koirapuistoissa, tämä on huomattu. Eikä myöskään voi unohtaa sitä, että moni jättäisi päivittäiset liikkumiset vähälle, ellei olisi tätä uskollista ystävää, jonka kanssa suoritetaan päivittäiset lenkkeilyt, säästä riippumatta, vuoden jokaisena päivänä. Näin koirat tuovat omistajilleen hyvinvointia, niin henkisesti, kuin fyysisesti. Unohtamatta sitä vaikutusta pienen koululaisen turvallisuuden tunteeseen, kun on joku, joka on kotona seuraa pitämässä ja turvallisuuden tunnetta tuomassa koulupäivän jälkeen, ennen vanhempien saapumista töistä.

 

Kolmas asia, joka on ollut ehkä eniten otsikoissa ja aivan aiheestakin, on Lahden ja kahdeksan muun kunnan kuntaliitos. Kerrottakoon tässä vielä, etten kannata niin monen kunnan kuntaliitosta ja monista eri syistä, mutta siitä sitten myöhemmin lisää. Sillä siitä tullaan varmasti keskustelemaan ja kirjoittelemaan todella paljon, ennen kuin tehdään lopullisia päätöksiä.

POPULISMIA JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA

Tiistai 11.5.2010 klo 22:20 - Rami Lehto

Etelä-Suomen Sanomien Lukijan sanassa 29.4. kaksi lahtelaista kansanedustajaa, ottivat kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Olenkin tyytyväinen siitä, että yksittäiset kansanedustajamme uskaltavat ottaa julkisesti kantaa ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Mutta pitää myös muistaa, että ilman Perussuomalaisia, tilanne ei olisi politisoitunut ja saanut vauhtia vanhojenkin puolueiden toimintaan.

Ihmetystä herättää, että jos asiat ovat hallituspuolueenkin kansanedustajan mielestä noin huonosti maahanmuuttopolitiikassa, niin ei olisi kyllä varaa arvostella toisia populisteiksi, vaan pitäisi katsoa peiliin. En myöskään uskoisi tässä vaiheessa suuresti hallituspuolueiden lupauksiin, kun vielä ei ole saatu maahanmuuttopolitiikkaan nimeksikään konkreettisia muutoksia.  Kokoomus kehoittaa kansalaisia puhumaan varta vasten lanseeratussa kampanjassaan maahanmuutosta. Onkohan tämä miljoonasävyinen ”vihreä” puolue tosissaan, vai onko kyseessä pelkkä vaalitemppu ja halpahintainen ääntenkalastelu?

Aika näyttää, ovatko vanhat puolueet aidosti liikkeellä, koska eiväthän ne ole tähänkään mennessä ihmeemmin olleet kiinnostuneita korjaamaan maahanmuuttopolitiikan epäkohtia. Vai alkaako Perussuomalaisten kannatus olemaan heille uhka? Perussuomalaiset kun oikeasti kuuntelevat kansalaisten mielipiteitä.

Maahanmuuttopolitiikasta ei ole saanut aidosti puhua, ilman rasistin leimaa. Me pieni pohjoinen valtio, maksamme EU:n parasta sosiaaliturvaa oleskeluluvan saaneille. Mielestäni tämänkaltaisten tukien maksaminen ei ole hyväksyttävää. Varsinkin kun samaan aikaan, todella monet eläkeläiset kituuttavat päivittäin pienen eläkkeen varassa. Samalla pitäisi panostaa entistä enemmän, täällä jo olevien pakolaisten kotimaihinsa palauttamiseen, tietysti tilanteen niin salliessa. Kotouttamispolitiikassakin pääsääntönä on ollut kaksisuuntainen kotouttaminen, eli meidän kantasuomalaisten olisi pitänyt sopeutua tänne muualta tulleiden tapoihin. Periaatteeksi on otettava ”maassa maan tavalla” (lausahdus Perussuomalaisten vaaliohjelmasta 2007).

Perheenyhdistämispolitiikkamme on naurettavaa ja mielestäni on panostettava paljon enemmän kotimaiseen perhepolitiikkaan, eikä ulkomaalaisten perheenyhdistämispolitiikkaan. Meille tulee paljon halvemmaksi, antaa maahanmuuton huoltosuhteen korjaamisen nimissä käytetyt rahat kantaväestölle, niin että perhepoliittiset etuudet saadaan edellistä lamaa edeltävälle tasolle ja perheiden perustaminen olisi jälleen houkuttelevaa. Näin ei tarvitsisi tehdä suuria suunnitelmia ulkomaalaisten työntekijöiden haalimiseksi tänne puoliväkisin. Tietysti itsenäinen työperäinen maahanmuutto on mielestäni sallittavaa, kunhan tänne tulevat noudattavat lakejamme, sekä pystyvät elättämään itsensä ja perheensä, rehellistä työtä tekemällä, eivätkä käytä sosiaaliturvaamme aiheetta hyväkseen, vain elintasoansa parantaakseen.

MEIDÄN MILJARDIT OVAT LÄHDÖSSÄ OTTAMAAN AURINKOA

Sunnuntai 2.5.2010 klo 19:44 - Rami Lehto

Tässä se nyt taas nähdään, kun kaiken pitää olla aina niin suurta ja mahtavaa. Suomi ajettiin väkisin mukaan isojen maiden EU-hiekkalaatikolle, jossa vanhemmat kaverit viilaa suomipoikaa pahasti linssiin.

Tuntuu käsittämättömältä lainata Kreikan kaltaiselle huijarivaltiolle suuria summia rahaa, kun jo nyt on tiedossa, ettei Kreikalla ole mitään toivoa saada maksetuksi näitä velkojaan takaisin. Niin pahasti Kreikka on asiansa sotkenut.

Mikä pahinta, niin kohta seuraavat muut välimeren rannalla sijaitsevat Euromaat. Ei mene kauaa siitä, kun Kreikka on saanut tukirahat, niin nämä muut maat huutavat suut auki kuin linnunpoikaset, meille kanssa tukimiljardeja.

Tuleekin mieleen, että onko EU:n löyhästi ja korruptoituneesti jaetut tuet, olleet ainoa syy näiden maiden liittyä unioniin ja euroon? Sinne kun on liittynyt myös näitä rehellisiä hölmöjä valtioita, jotka ovet rahoittaneet tämän kaiken kerskakulutuksen.

On suorastaan kansallinen rikos lähettää miljardeja etelän lämpöön, kun samaan aikaan kotimaassa tehdään sosiaali- ja sivistyspuolella suuria leikkauksia. Reumasairaalaa ei haluttu pelastaa parilla miljoonalla, mutta välimeren rannalla aurinkoa ottavien zorbastanssijoiden eläkkeet halutaan turvata miljardeilla.

Taitaa kaiken tämän takana olla se, että nyt yritetään pelastaa yksityisten sijoittajien Kreikalle lainaamat rahat. Siis Suomikin lainaa Kreikalle rahaa, jotta se pystyy maksamaan entisiä lainojaan pois. 

Monelle tulee myös yllätyksenä se, että Kreikan tukemiseen osallistuvat vain EMU-maat, eli ne maat, joilla on eurot käytössä. Rahojen kaivoon heittämiseen ei siis osallistu esim. Ruotsi ja Englanti.

Perussuomalaiset varoittivat jo ennen unioniin liittymistä sen vaaroista ja ettei se tule pitkään toimimaan.

KAUAS KOULUT KARKAAVAT

Keskiviikko 28.4.2010 klo 7:40 - Rami Lehto

”Päivitetty kouluverkkoselvitys, jonka toimenpiteet toteutetaan”. Näin on kirjoitettu kaupunkimme uuteen tuottavuusohjelmaan. Käytännössä siis kouluja tullaan taas lakkauttamaan ja lapsia sijoitetaan yhä suurempiin yksiköihin, pidempien koulumatkojen päähän. Samalla tullaan myös päiväkoteja lopettamaan. Kaikki tämä tarkoittaa, että lapset sijoitetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien suuriin yksiköihin, joissa lapset ajelehtivat vailla tunnetta turvasta ja läheisyydestä.

Itseäni ihmetyttää tämä ala-asteiden lakkautus, koulujen joiden vaikutus kohdistuu, juuri oppitiensä aloittaviin pieniin koululaisiin. Lapsiin, joille juuri ensimmäiset oppivuodet ovat kaikkein tärkeimpiä. Pienille koulutiensä aloittaville juuri koulun läheisyys ja koko ovat merkitseviä. Pienet lähikoulut ovat turvallisia ja lämminhenkisiä, joissa yhteisöllisyys on suurta. Kaikki opettajat tuntevat kaikki oppilaat ja toisinpäin, jolloin syntyy tiivis lämminhenkinen yhteisö, jossa muutokset oppilaiden käytöksissä huomataan ajoissa ja niihin voidaan puuttua välittömästi. Samoin on myös pienissä päiväkodeissa, joissa tunnelma on paljon rauhallisempi ja kotoisampi, kuin suurissa yksiköissä.  

Viimeviikon torstaina, Lahdenseudun vanhemmat ry yhdessä Suomen vanhempainliiton kanssa, järjestivät keskustelutilaisuuden kouluverkkoselvityksen tiimoilta. Tilaisuus herätti suurta kiinnostusta lapsiperheiden keskuudessa, eikä ihme, sillä onhan selvityksen ehdotuksilla vaikutus monien lahtelaisten perheiden arkeen ja hyvinvointiin.

Kouluverkkoselvityksen mukaan esim. Metsäkankaan alueella arvioidaan kouluikäisten lasten vähenevän tulevaisuudessa, vaikka kuuleman mukaan, alueen päiväkodeissa lapsimäärät ovat kasvussa (asuntojen hinnat ovat Lahdessakin nousseet jo niin korkealle tasolle, että Metsäkankaankin kerrostaloasunnot alkavat taas kiinnostamaan, yhä lisääntyvässä määrin nuoria lapsiperheitä). Mitenköhän tulevaisuudessa saadaan Metsäkankaan lapset mahtumaan Kasakkamäen ja Kärpäsen kouluihin, muuten kuin luokkakokoja kasvattamalla, mikä taas ei ole mitenkään järkevää ja oppimisolosuhteita parantava ratkaisu.

Ihmetystä herättää myös se, että lapsiperheiden suosimilta alueilta, ollaan lakkauttamassa myös päiväkoteja, joita sitten yhdistetään suurempiin yksiköihin. Mitenköhän tulevaisuudessa onnistuu lasten vieminen päiväkotiin, jos ei ole omaa autoa? Kun monesti käy niin, että uusi korvaava päiväkoti ei olekaan niin helposti tavoitettavissa julkisilla kulkuneuvoilla. Vai onko tässäkin asiassa tarkoitus saada ohjattu kuntalaiset viemään lapsensa yksityiseen päivähoitoon? Onhan sen kunnalle huomattavasti halvempi ratkaisu, kuin järjestää kunnallinen päivähoitopaikka. Näin saadaankin karsittua kunnan lakisääteisten palveluiden tarvetta, kun tehdään niiden saavutettavuus vaikeammaksi.

Toivonkin, että ne päättäjät, jotka tekevät viimeiset ratkaisut koulujen ja päiväkotien lakkauttamisissa, asettuisivat hetkeksi pienten lasten ja heidän vanhempiensa asemaan ja miettisivät, mikä olisi paras ratkaisu, koska ensimmäiset oppivuoden heijastuvat usein läpi koko elämän.

Tuottavuusohjelman tarkoitus on saada säästettyä rahaa, mutta tämänkaltaisten säätötoimenpiteiden vaikutukset, nähdään sosiaali- ja terveysmenojen kasvuna tulevaisuudessa. Oppivelvollisuuden suorittamisedellytyksistä ei saisi tinkiä, eihän meillä tingitä kulttuuristakaan.

TEIVAANMÄELLÄ VOISI TAAS TANSSIA

Keskiviikko 10.2.2010 klo 15:13 - Rami Lehto

Kyllä kannatan, siis laadukkaan hotellin rakentamista Teivaanmäen rinteeseen. Viimeaikoina on taas noussut esille vanha ajatus (kylpylä) hotellista Teivaanmäelle, jos vain kaavamuutos saataisiin aikaiseksi. Tarve ja ehkä myös mahdollisuus, olisi nyt saada laatuluokan hotelli Lahteen, koska kiinnostusta hankkeen toteutukseen on LAKESin mukaan esitetty (ei siis rakenneta kaupungin rahoilla). Tämä olisi suuri mahdollisuus Lahdelle ja sen ympäristölle, kehitettäessä alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta, verrattuna muihin matkailukaupunkeihin. Olkoon hotelli sitten kylpylämallia tai jollain muulla tapaa vetovoimainen, kunhan se olisi tarpeeksi iso ja tasokas, jotta sen kannattavuus ja kilpailukyky pystyttäisiin takaamaan kovassa kilpailussa. Tämän jälkeen kenenkään yritys-, seminaari- tai kokousvieraan ei tarvitsisi enää jäädä Helsinkiin eurojaan tuhlailemaan. Olisi myös varmaa, että Hotellin valmistuttua Lahti olisi monin verroin houkuttelevampi, tasokasta majoitusta etsivän tavallisenkin matkailijan silmissä.

Hotelli Teivaanmäellä olisi keskeisellä paikalla, katsoo sieltä sitten mihin suuntaan tahansa. Hiihtoladut lähtisivät takapihalta, kalastus- ja veneilymahdollisuudet taas alkaisivat etupihalta. Kävellen muutamassa minuutissa messukeskukseen, hiihtokeskukseen, historialliseen museoon, keskustaan, Lanu-puistoon, satamaan ja Sibeliustaloon. Sekä muutaman minuutin ajomatka (myös joukkoliikenteellä) Messilän golfkentälle ja laskettelurinteille. Ei olisi muiden kaupunkien helppo pistää paremmaksi, eikä luulisi olevan vaikea markkinoida kyseistä hotellia suomalaisille ja ulkomaalaisille tasokasta hotellia etsiville asiakkaille. Hotellin valmistuttua löytyisi varmaan myös monia yhteistyömahdollisuuksia hotellin ja paikallisten yrittäjien välille, esim. hotellin välityksellä voisi tilata hiihdon opetusta, kuten voisi tilata myös päivän kalastusretkiä tai vuokrata pelkästään veneen. Mahdollisuuksia olisi monia. Hiihtolenkillä tai kävelyretkellä voisi pistäytyä myös Tapanilan hiihtomajalla kahvia ja pullaa nauttimassa (käyttöaste majalla lisääntyisi ja näin ollen sen kannattavuus paranisi tulevalle yrittäjälle).

Mutta nyt olisi jo kiire, koska monet teollisuudenalat ovat pikkuhiljaa katoamassa Lahdesta. Tarvitaan siis korvaavia toimialoja, jotka toisivat työllisyyttä kaupunkiimme. Matkailu- ja palvelualoilla on meillä vielä paljon saavutettavaa ja kyseenomainen hotellihanke olisi suuri piristysruiske kaupunkimme työllisyyden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Kaupunkimme olisi myös oltava ko. kaava-asiassa ripeällä tahdilla liikkeellä, etteivät muut kaupungit ajaisi kilpailussa ohi. Olisihan hotellihanke toteutuessaan suuri paikallinen työllistäjä. Tuoden mukanaan monia työpaikkoja, joita kaupunkimme kipeästi tarvitsee. Alkuun hanke työllistäisi suuren määrän rakennusalan työntekijöitä ja hotellin valmistuttuakin se olisi suuri työllistäjä, joko suoraan tai välillisesti.

Tämä on siis minun oma yksittäinen mielipiteeni kyseisestä asiasta ja varmaa on, että kaavan puolesta ja vastaan puhujia aina löytyy. Mutta kun Lahdenkin työttömyys alkaa lähennellä kahtakymmentä prosenttia, niin jostain olisi pakko alkaa kehittelemään uusia työpaikkoja, sillä itsestään niitä ei tänne synny.

Voimmehan tietysti aina nostaa kädet pystyyn ja laulaa kuorossa Emma-voittaja Chisun kappaletta Baden-Baden, jossa osa sanoista menee näin ”Siis pullotetaan kyyneleet, myydään ne Baden-Badeniin. Missä Suomen murheet pumpataan suihkulähteisiin. Joo, pullotetaan kyyneleet junalla Baden-Badeniin. Missä niissä kylpee turisti ja toinenkin…”

MINÄKÖ YKSIN RATKAISIN TORIPARKIN?

Keskiviikko 10.2.2010 klo 15:11 - Rami Lehto

ESS 24.1. Helge Talvitie kirjoitti lukijan sanassa, että ”Perussuomalaiset ratkaisivat toriparkin”. Aika imartelevaa meidän Perussuomalaisten valtuustoryhmää kohtaan, jos oltuamme vasta vuoden valtuustossa, pystyisimme yksin tekemään näin suuria päätöksiä. Ihmettelyä herättää myös se, että Talvitie väittää meidän koko valtuustoryhmän ratkaisseen sen, että Lahteen rakennetaan toriparkki. Kuitenkin nyt päätettiin vasta torin asemakaavan muutoksesta ja senkin puolesta meistä Perussuomalaisista äänesti vain yksi, eli allekirjoittanut. Muut kaksi paikalla ollutta valtuutettuamme, äänestivät kaavamuutosta vastaan, kuten lehdistä Talvitiekin on voinut lukea.

Se että nyt päätettiin vasta kaavamuutoksesta ja että toriparkki voidaan toteuttaa yksityisellä rahoituksella, saivat minut olemaan niiden kolmenkymmenen joukossa, jotka äänestivät kaavamuutoksen puolesta. Kerrottakoon myös, että päätösesitykseen kirjattiin seuraavanlaiset lauseet ”samalla kaupunginvaltuusto päättää, että mahdollisen pysäköintilaitoksen rakentaminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä maanalaisten ja maanpäällisten määräalojen luovuttamisperiaatteista, joita ei kaava-alueelle ole vielä määritelty. Edelleen kaupunginvaltuusto edellyttää, että torin pysäköintilaitoksen mahdollisen toteutuksen valmistelussa tulee huomioida, että investointipäätös ei rasita kaupunkia taloudellisesti”.

Nyt tehdyllä päätöksellä siis annetaan mahdollisuus yksityisille rahoittajille tulla mukaan, kehittämään ja rakentamaan toria ja torin ympäristöä viihtyisämmäksi ja houkuttelevammaksi tulevaisuutta ajatellen, toriparkin ollessa vain osa sitä suurta kokonaisuutta. Tätä mahdollisuutta en henkilökohtaisesti halua olla jarruttamassa. Sitä vastustan, että kaupunki suoraan tai välillisesti yksin rahoittaa tässä taloudellisessa tilanteessa toriparkin rakentamisen sekä ylläpidon. Mutta en poissulje sitä ajatusta, että kunta olisi mukana vähemmistöosakkaana hankkeessa.

Se milloin toriparkki toteutuu, on varmaan kaikille vielä arvoitus. Kuten on myös se, että kuka tai ketkä parkin rahoittavat. Niin kuin monissa muissakin asioissa, ei voi vielä varmuudella sanoa, oliko nyt tehty päätös oikea vai ei. Siihen saamme vastauksen vasta tulevaisuudessa.