ASIAT KIINNOSTAVAT JA PUHUTTAVAT MYÖS KESÄLLÄ

Sunnuntai 18.7.2010 klo 0:38 - Rami Lehto

Lehdistä olemme saaneet lukea, että moni lahtelainenkin luokitellaan tilastojen mukaan pienituloiseksi tai köyhyydessä eläväksi. Harvemmin tätä kuitenkaan huomaa meillä Lahtelaisessa katukuvassa, ellei sitten satu osumaan paikalle, missä jaetaan vähäosaisille tarkoitettuja ruokakasseja. Tämä johtuu osittain ehkä siitä, ettei monikaan köyhyydessä elävä kansalainen, halua tuoda taloudellista tilannettaan julki, muuten kuin ehkä anonyymeillä lehtikirjoituksilla. Ei suomalainen lähde kadulle kerjäämään, kuten Romaniasta saapuneet kerjäläiset täällä toimivat.

Tuloerot kuitenkin kasvavat jatkuvasti ja yhä suurempi joukko joutuu päivästä toiseen sinnittelemään riittämättömillä tuloillaan. Asuminen ja eläminen yleensäkin, kallistuvat meillä jatkuvasti, mutta vähävaraisille tarkoitetut tuet eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa. Eikä köyhyys todellakaan ole aina ihmisestä itsestään kiinni, vaikka niin usein väitetäänkin ja köyhiä syyllistetään. Köyhyysloukkuun joutuminen voi johtua monista eri syistä, esimerkiksi sairaudesta, työpaikkojen vähäisestä määrästä tai pätkä- ja osa-aikatöistä.

Emme saa unohtaa, että pienituloisten on vaikea, ellei jopa mahdoton tulla arjessa toimeen, vaikka erilaisten tukien piiriin kuuluisikin. Köyhyys ei siis ole vain Romaniasta tulleitten kerjäläisten ongelmana.

 

Toinen asia, joka on vuodesta toiseen kestoaiheena, on koirapuistojen, sekä koirille tarkoitettujen koulutuskenttien ja ulkoilutusreittien vähäisyys tai kokonaan puuttuminen meillä Lahdessa. Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että näitä alueita tulisi lisätä ja kehittää tulevaisuudessa. Tämä asia johtaa keskusteluissa usein myös siihen kysymykseen, pitäisikö Lahdessa ottaa takaisin koiravero käyttöön, jolla nämä palvelut saataisiin tuotettua. Mielestäni ei pitäisi. Keskusteluissa kun usein unohdetaan, vaikka koirille tarkoitetut alueet tuovat kaupungille menoja, niin ne vastaavasti tuovat myös säästöjä, kuten esimerkiksi terveysmenoissa.

Koira on monelle yksinäiselle jo mielenterveydenkin kannalta tärkeä, kun on edes joku, joka pitää seuraa täällä pohjolan pimeinä iltoina ja onhan koira hyvä linkki sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa, mihin tarjoutuu oiva paikka koirapuistoissa, tämä on huomattu. Eikä myöskään voi unohtaa sitä, että moni jättäisi päivittäiset liikkumiset vähälle, ellei olisi tätä uskollista ystävää, jonka kanssa suoritetaan päivittäiset lenkkeilyt, säästä riippumatta, vuoden jokaisena päivänä. Näin koirat tuovat omistajilleen hyvinvointia, niin henkisesti, kuin fyysisesti. Unohtamatta sitä vaikutusta pienen koululaisen turvallisuuden tunteeseen, kun on joku, joka on kotona seuraa pitämässä ja turvallisuuden tunnetta tuomassa koulupäivän jälkeen, ennen vanhempien saapumista töistä.

 

Kolmas asia, joka on ollut ehkä eniten otsikoissa ja aivan aiheestakin, on Lahden ja kahdeksan muun kunnan kuntaliitos. Kerrottakoon tässä vielä, etten kannata niin monen kunnan kuntaliitosta ja monista eri syistä, mutta siitä sitten myöhemmin lisää. Sillä siitä tullaan varmasti keskustelemaan ja kirjoittelemaan todella paljon, ennen kuin tehdään lopullisia päätöksiä.

POPULISMIA JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA

Tiistai 11.5.2010 klo 22:20 - Rami Lehto

Etelä-Suomen Sanomien Lukijan sanassa 29.4. kaksi lahtelaista kansanedustajaa, ottivat kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Olenkin tyytyväinen siitä, että yksittäiset kansanedustajamme uskaltavat ottaa julkisesti kantaa ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Mutta pitää myös muistaa, että ilman Perussuomalaisia, tilanne ei olisi politisoitunut ja saanut vauhtia vanhojenkin puolueiden toimintaan.

Ihmetystä herättää, että jos asiat ovat hallituspuolueenkin kansanedustajan mielestä noin huonosti maahanmuuttopolitiikassa, niin ei olisi kyllä varaa arvostella toisia populisteiksi, vaan pitäisi katsoa peiliin. En myöskään uskoisi tässä vaiheessa suuresti hallituspuolueiden lupauksiin, kun vielä ei ole saatu maahanmuuttopolitiikkaan nimeksikään konkreettisia muutoksia.  Kokoomus kehoittaa kansalaisia puhumaan varta vasten lanseeratussa kampanjassaan maahanmuutosta. Onkohan tämä miljoonasävyinen ”vihreä” puolue tosissaan, vai onko kyseessä pelkkä vaalitemppu ja halpahintainen ääntenkalastelu?

Aika näyttää, ovatko vanhat puolueet aidosti liikkeellä, koska eiväthän ne ole tähänkään mennessä ihmeemmin olleet kiinnostuneita korjaamaan maahanmuuttopolitiikan epäkohtia. Vai alkaako Perussuomalaisten kannatus olemaan heille uhka? Perussuomalaiset kun oikeasti kuuntelevat kansalaisten mielipiteitä.

Maahanmuuttopolitiikasta ei ole saanut aidosti puhua, ilman rasistin leimaa. Me pieni pohjoinen valtio, maksamme EU:n parasta sosiaaliturvaa oleskeluluvan saaneille. Mielestäni tämänkaltaisten tukien maksaminen ei ole hyväksyttävää. Varsinkin kun samaan aikaan, todella monet eläkeläiset kituuttavat päivittäin pienen eläkkeen varassa. Samalla pitäisi panostaa entistä enemmän, täällä jo olevien pakolaisten kotimaihinsa palauttamiseen, tietysti tilanteen niin salliessa. Kotouttamispolitiikassakin pääsääntönä on ollut kaksisuuntainen kotouttaminen, eli meidän kantasuomalaisten olisi pitänyt sopeutua tänne muualta tulleiden tapoihin. Periaatteeksi on otettava ”maassa maan tavalla” (lausahdus Perussuomalaisten vaaliohjelmasta 2007).

Perheenyhdistämispolitiikkamme on naurettavaa ja mielestäni on panostettava paljon enemmän kotimaiseen perhepolitiikkaan, eikä ulkomaalaisten perheenyhdistämispolitiikkaan. Meille tulee paljon halvemmaksi, antaa maahanmuuton huoltosuhteen korjaamisen nimissä käytetyt rahat kantaväestölle, niin että perhepoliittiset etuudet saadaan edellistä lamaa edeltävälle tasolle ja perheiden perustaminen olisi jälleen houkuttelevaa. Näin ei tarvitsisi tehdä suuria suunnitelmia ulkomaalaisten työntekijöiden haalimiseksi tänne puoliväkisin. Tietysti itsenäinen työperäinen maahanmuutto on mielestäni sallittavaa, kunhan tänne tulevat noudattavat lakejamme, sekä pystyvät elättämään itsensä ja perheensä, rehellistä työtä tekemällä, eivätkä käytä sosiaaliturvaamme aiheetta hyväkseen, vain elintasoansa parantaakseen.

MEIDÄN MILJARDIT OVAT LÄHDÖSSÄ OTTAMAAN AURINKOA

Sunnuntai 2.5.2010 klo 19:44 - Rami Lehto

Tässä se nyt taas nähdään, kun kaiken pitää olla aina niin suurta ja mahtavaa. Suomi ajettiin väkisin mukaan isojen maiden EU-hiekkalaatikolle, jossa vanhemmat kaverit viilaa suomipoikaa pahasti linssiin.

Tuntuu käsittämättömältä lainata Kreikan kaltaiselle huijarivaltiolle suuria summia rahaa, kun jo nyt on tiedossa, ettei Kreikalla ole mitään toivoa saada maksetuksi näitä velkojaan takaisin. Niin pahasti Kreikka on asiansa sotkenut.

Mikä pahinta, niin kohta seuraavat muut välimeren rannalla sijaitsevat Euromaat. Ei mene kauaa siitä, kun Kreikka on saanut tukirahat, niin nämä muut maat huutavat suut auki kuin linnunpoikaset, meille kanssa tukimiljardeja.

Tuleekin mieleen, että onko EU:n löyhästi ja korruptoituneesti jaetut tuet, olleet ainoa syy näiden maiden liittyä unioniin ja euroon? Sinne kun on liittynyt myös näitä rehellisiä hölmöjä valtioita, jotka ovet rahoittaneet tämän kaiken kerskakulutuksen.

On suorastaan kansallinen rikos lähettää miljardeja etelän lämpöön, kun samaan aikaan kotimaassa tehdään sosiaali- ja sivistyspuolella suuria leikkauksia. Reumasairaalaa ei haluttu pelastaa parilla miljoonalla, mutta välimeren rannalla aurinkoa ottavien zorbastanssijoiden eläkkeet halutaan turvata miljardeilla.

Taitaa kaiken tämän takana olla se, että nyt yritetään pelastaa yksityisten sijoittajien Kreikalle lainaamat rahat. Siis Suomikin lainaa Kreikalle rahaa, jotta se pystyy maksamaan entisiä lainojaan pois. 

Monelle tulee myös yllätyksenä se, että Kreikan tukemiseen osallistuvat vain EMU-maat, eli ne maat, joilla on eurot käytössä. Rahojen kaivoon heittämiseen ei siis osallistu esim. Ruotsi ja Englanti.

Perussuomalaiset varoittivat jo ennen unioniin liittymistä sen vaaroista ja ettei se tule pitkään toimimaan.

KAUAS KOULUT KARKAAVAT

Keskiviikko 28.4.2010 klo 7:40 - Rami Lehto

”Päivitetty kouluverkkoselvitys, jonka toimenpiteet toteutetaan”. Näin on kirjoitettu kaupunkimme uuteen tuottavuusohjelmaan. Käytännössä siis kouluja tullaan taas lakkauttamaan ja lapsia sijoitetaan yhä suurempiin yksiköihin, pidempien koulumatkojen päähän. Samalla tullaan myös päiväkoteja lopettamaan. Kaikki tämä tarkoittaa, että lapset sijoitetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien suuriin yksiköihin, joissa lapset ajelehtivat vailla tunnetta turvasta ja läheisyydestä.

Itseäni ihmetyttää tämä ala-asteiden lakkautus, koulujen joiden vaikutus kohdistuu, juuri oppitiensä aloittaviin pieniin koululaisiin. Lapsiin, joille juuri ensimmäiset oppivuodet ovat kaikkein tärkeimpiä. Pienille koulutiensä aloittaville juuri koulun läheisyys ja koko ovat merkitseviä. Pienet lähikoulut ovat turvallisia ja lämminhenkisiä, joissa yhteisöllisyys on suurta. Kaikki opettajat tuntevat kaikki oppilaat ja toisinpäin, jolloin syntyy tiivis lämminhenkinen yhteisö, jossa muutokset oppilaiden käytöksissä huomataan ajoissa ja niihin voidaan puuttua välittömästi. Samoin on myös pienissä päiväkodeissa, joissa tunnelma on paljon rauhallisempi ja kotoisampi, kuin suurissa yksiköissä.  

Viimeviikon torstaina, Lahdenseudun vanhemmat ry yhdessä Suomen vanhempainliiton kanssa, järjestivät keskustelutilaisuuden kouluverkkoselvityksen tiimoilta. Tilaisuus herätti suurta kiinnostusta lapsiperheiden keskuudessa, eikä ihme, sillä onhan selvityksen ehdotuksilla vaikutus monien lahtelaisten perheiden arkeen ja hyvinvointiin.

Kouluverkkoselvityksen mukaan esim. Metsäkankaan alueella arvioidaan kouluikäisten lasten vähenevän tulevaisuudessa, vaikka kuuleman mukaan, alueen päiväkodeissa lapsimäärät ovat kasvussa (asuntojen hinnat ovat Lahdessakin nousseet jo niin korkealle tasolle, että Metsäkankaankin kerrostaloasunnot alkavat taas kiinnostamaan, yhä lisääntyvässä määrin nuoria lapsiperheitä). Mitenköhän tulevaisuudessa saadaan Metsäkankaan lapset mahtumaan Kasakkamäen ja Kärpäsen kouluihin, muuten kuin luokkakokoja kasvattamalla, mikä taas ei ole mitenkään järkevää ja oppimisolosuhteita parantava ratkaisu.

Ihmetystä herättää myös se, että lapsiperheiden suosimilta alueilta, ollaan lakkauttamassa myös päiväkoteja, joita sitten yhdistetään suurempiin yksiköihin. Mitenköhän tulevaisuudessa onnistuu lasten vieminen päiväkotiin, jos ei ole omaa autoa? Kun monesti käy niin, että uusi korvaava päiväkoti ei olekaan niin helposti tavoitettavissa julkisilla kulkuneuvoilla. Vai onko tässäkin asiassa tarkoitus saada ohjattu kuntalaiset viemään lapsensa yksityiseen päivähoitoon? Onhan sen kunnalle huomattavasti halvempi ratkaisu, kuin järjestää kunnallinen päivähoitopaikka. Näin saadaankin karsittua kunnan lakisääteisten palveluiden tarvetta, kun tehdään niiden saavutettavuus vaikeammaksi.

Toivonkin, että ne päättäjät, jotka tekevät viimeiset ratkaisut koulujen ja päiväkotien lakkauttamisissa, asettuisivat hetkeksi pienten lasten ja heidän vanhempiensa asemaan ja miettisivät, mikä olisi paras ratkaisu, koska ensimmäiset oppivuoden heijastuvat usein läpi koko elämän.

Tuottavuusohjelman tarkoitus on saada säästettyä rahaa, mutta tämänkaltaisten säätötoimenpiteiden vaikutukset, nähdään sosiaali- ja terveysmenojen kasvuna tulevaisuudessa. Oppivelvollisuuden suorittamisedellytyksistä ei saisi tinkiä, eihän meillä tingitä kulttuuristakaan.

TEIVAANMÄELLÄ VOISI TAAS TANSSIA

Keskiviikko 10.2.2010 klo 15:13 - Rami Lehto

Kyllä kannatan, siis laadukkaan hotellin rakentamista Teivaanmäen rinteeseen. Viimeaikoina on taas noussut esille vanha ajatus (kylpylä) hotellista Teivaanmäelle, jos vain kaavamuutos saataisiin aikaiseksi. Tarve ja ehkä myös mahdollisuus, olisi nyt saada laatuluokan hotelli Lahteen, koska kiinnostusta hankkeen toteutukseen on LAKESin mukaan esitetty (ei siis rakenneta kaupungin rahoilla). Tämä olisi suuri mahdollisuus Lahdelle ja sen ympäristölle, kehitettäessä alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta, verrattuna muihin matkailukaupunkeihin. Olkoon hotelli sitten kylpylämallia tai jollain muulla tapaa vetovoimainen, kunhan se olisi tarpeeksi iso ja tasokas, jotta sen kannattavuus ja kilpailukyky pystyttäisiin takaamaan kovassa kilpailussa. Tämän jälkeen kenenkään yritys-, seminaari- tai kokousvieraan ei tarvitsisi enää jäädä Helsinkiin eurojaan tuhlailemaan. Olisi myös varmaa, että Hotellin valmistuttua Lahti olisi monin verroin houkuttelevampi, tasokasta majoitusta etsivän tavallisenkin matkailijan silmissä.

Hotelli Teivaanmäellä olisi keskeisellä paikalla, katsoo sieltä sitten mihin suuntaan tahansa. Hiihtoladut lähtisivät takapihalta, kalastus- ja veneilymahdollisuudet taas alkaisivat etupihalta. Kävellen muutamassa minuutissa messukeskukseen, hiihtokeskukseen, historialliseen museoon, keskustaan, Lanu-puistoon, satamaan ja Sibeliustaloon. Sekä muutaman minuutin ajomatka (myös joukkoliikenteellä) Messilän golfkentälle ja laskettelurinteille. Ei olisi muiden kaupunkien helppo pistää paremmaksi, eikä luulisi olevan vaikea markkinoida kyseistä hotellia suomalaisille ja ulkomaalaisille tasokasta hotellia etsiville asiakkaille. Hotellin valmistuttua löytyisi varmaan myös monia yhteistyömahdollisuuksia hotellin ja paikallisten yrittäjien välille, esim. hotellin välityksellä voisi tilata hiihdon opetusta, kuten voisi tilata myös päivän kalastusretkiä tai vuokrata pelkästään veneen. Mahdollisuuksia olisi monia. Hiihtolenkillä tai kävelyretkellä voisi pistäytyä myös Tapanilan hiihtomajalla kahvia ja pullaa nauttimassa (käyttöaste majalla lisääntyisi ja näin ollen sen kannattavuus paranisi tulevalle yrittäjälle).

Mutta nyt olisi jo kiire, koska monet teollisuudenalat ovat pikkuhiljaa katoamassa Lahdesta. Tarvitaan siis korvaavia toimialoja, jotka toisivat työllisyyttä kaupunkiimme. Matkailu- ja palvelualoilla on meillä vielä paljon saavutettavaa ja kyseenomainen hotellihanke olisi suuri piristysruiske kaupunkimme työllisyyden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Kaupunkimme olisi myös oltava ko. kaava-asiassa ripeällä tahdilla liikkeellä, etteivät muut kaupungit ajaisi kilpailussa ohi. Olisihan hotellihanke toteutuessaan suuri paikallinen työllistäjä. Tuoden mukanaan monia työpaikkoja, joita kaupunkimme kipeästi tarvitsee. Alkuun hanke työllistäisi suuren määrän rakennusalan työntekijöitä ja hotellin valmistuttuakin se olisi suuri työllistäjä, joko suoraan tai välillisesti.

Tämä on siis minun oma yksittäinen mielipiteeni kyseisestä asiasta ja varmaa on, että kaavan puolesta ja vastaan puhujia aina löytyy. Mutta kun Lahdenkin työttömyys alkaa lähennellä kahtakymmentä prosenttia, niin jostain olisi pakko alkaa kehittelemään uusia työpaikkoja, sillä itsestään niitä ei tänne synny.

Voimmehan tietysti aina nostaa kädet pystyyn ja laulaa kuorossa Emma-voittaja Chisun kappaletta Baden-Baden, jossa osa sanoista menee näin ”Siis pullotetaan kyyneleet, myydään ne Baden-Badeniin. Missä Suomen murheet pumpataan suihkulähteisiin. Joo, pullotetaan kyyneleet junalla Baden-Badeniin. Missä niissä kylpee turisti ja toinenkin…”

MINÄKÖ YKSIN RATKAISIN TORIPARKIN?

Keskiviikko 10.2.2010 klo 15:11 - Rami Lehto

ESS 24.1. Helge Talvitie kirjoitti lukijan sanassa, että ”Perussuomalaiset ratkaisivat toriparkin”. Aika imartelevaa meidän Perussuomalaisten valtuustoryhmää kohtaan, jos oltuamme vasta vuoden valtuustossa, pystyisimme yksin tekemään näin suuria päätöksiä. Ihmettelyä herättää myös se, että Talvitie väittää meidän koko valtuustoryhmän ratkaisseen sen, että Lahteen rakennetaan toriparkki. Kuitenkin nyt päätettiin vasta torin asemakaavan muutoksesta ja senkin puolesta meistä Perussuomalaisista äänesti vain yksi, eli allekirjoittanut. Muut kaksi paikalla ollutta valtuutettuamme, äänestivät kaavamuutosta vastaan, kuten lehdistä Talvitiekin on voinut lukea.

Se että nyt päätettiin vasta kaavamuutoksesta ja että toriparkki voidaan toteuttaa yksityisellä rahoituksella, saivat minut olemaan niiden kolmenkymmenen joukossa, jotka äänestivät kaavamuutoksen puolesta. Kerrottakoon myös, että päätösesitykseen kirjattiin seuraavanlaiset lauseet ”samalla kaupunginvaltuusto päättää, että mahdollisen pysäköintilaitoksen rakentaminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä maanalaisten ja maanpäällisten määräalojen luovuttamisperiaatteista, joita ei kaava-alueelle ole vielä määritelty. Edelleen kaupunginvaltuusto edellyttää, että torin pysäköintilaitoksen mahdollisen toteutuksen valmistelussa tulee huomioida, että investointipäätös ei rasita kaupunkia taloudellisesti”.

Nyt tehdyllä päätöksellä siis annetaan mahdollisuus yksityisille rahoittajille tulla mukaan, kehittämään ja rakentamaan toria ja torin ympäristöä viihtyisämmäksi ja houkuttelevammaksi tulevaisuutta ajatellen, toriparkin ollessa vain osa sitä suurta kokonaisuutta. Tätä mahdollisuutta en henkilökohtaisesti halua olla jarruttamassa. Sitä vastustan, että kaupunki suoraan tai välillisesti yksin rahoittaa tässä taloudellisessa tilanteessa toriparkin rakentamisen sekä ylläpidon. Mutta en poissulje sitä ajatusta, että kunta olisi mukana vähemmistöosakkaana hankkeessa.

Se milloin toriparkki toteutuu, on varmaan kaikille vielä arvoitus. Kuten on myös se, että kuka tai ketkä parkin rahoittavat. Niin kuin monissa muissakin asioissa, ei voi vielä varmuudella sanoa, oliko nyt tehty päätös oikea vai ei. Siihen saamme vastauksen vasta tulevaisuudessa.

ASTRID ON HYVIN HYVIN VIHAINEN

Keskiviikko 18.11.2009 klo 19:29 - Rami Lehto

Meidän kaikkien yhteinen maahanmuuttoministerimme Astrid Thors (RKP), pitää mahdollisena sitä, että kunnat ovat jatkossa pakotettuja ottamaan vastaan pakolaisia. Siis valtio pakottaisi kuntia ottamaan pakolaisia vastaan nykyistä enemmän. Ministerin mukaan, pula pakolaisten kuntapaikoista on vakava ongelma.  On kuulemma huono tilanne Suomen uskottavuuden kannalta, jos kunnat eivät suostu vapaaehtoisesti ottamaan heitä vastaan. Niinpä niin, jos ei vapaaehtoisesti, niin sitten pakolla, koska ministeri niin haluaa ja kaikki tämä vain, ettei Suomen uskottavuus EU:n mallimaana kärsisi (samaa uskottavuushokemaahan käytetään monissa muissakin, meille suomalaisille varsin epäsuotuisissa asioissa). Onneksi ministeri Thors on tainnut jäädä melko yksin vaatimuksineen.

Kyllä kunnalla pitää olla itsemääräämisoikeus siihen, kuinka monta pakolaista vuosittain pystytään kuntaan ongelmitta asuttamaan. Nythän ongelmana on se, että Suomen pitäessä rajaportit pakolaisille varsin avoimina, niin samaan aikaa muut pohjoismaat ovat niitä sulkemassa. Tästä johtuen pakolaisvirta maahamme kasvaa vuosi vuodelta. Jo tänä vuonna pakolaisvirta on kasvanut hallitsemattomaksi. Siitä seurauksena vastaanottokeskuksemme ovat jo nyt täyttyneet ääriään myöten ja uusien keskuksien tarve tälle vuodelle on ollut moninkertainen. Näistä keskuksista eteenpäin lähteville pakolaisille, ei nyt tahdo löytyä niitä uusia kotikuntia, jotka ottaisivat heidät avosylin vastaan. Varsinkaan juuri nyt, kun kuntataloudet ovat jo muutenkin valmiiksi heikossa hapessa.

Lahdenkaan tilanne ei ole mitenkään erityisen ruusuinen. Työttömyys on korkea, edullisista ja suurista vuokra-asunnoista pulaa ja vähän resursseja tuottaa monikulttuuristen tarpeita palvelevia palveluita. Esimerkkinä eri uskontokuntien omat uimahallivuorot, uskonnonopetukset, kouluruokailut, tulkkauspalvelut ja jne jne. Ei ole oikein paikallista väestöä kohtaa, jos pakolaiset menevät heidän edelleen kunnan vuokra-asuntojonoissa tai heille on järjestetty omat terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut, kun kantaväestö joutuu samaan aikaan jonottamaan kiltisti.  

Mielestäni pakolaisten vastaanottaminen pitäisi suhteuttaa sen hetkiseen taloudelliseen tilanteeseen ja harkita millä tavoin voidaan tuottaa kaikille paras lopputulos. Ei se poista ongelmia, että otetaan kaikki tänne haluavat avosylin vastaan, varsinkaan miettimättä mihin se johtaa tulevaisuudessa.

Yksi ongelmista on myös se, kun Suomi ei käännytä heti rajalla näitä ”elintasopakolaisia”, jotka tulevat turvallisiksi luetelluista maista, kuten esim. Bulgariasta (EU:n jäsenvaltio). Nämä Bulgarian romanit kiertelevät ”pakolaisina” ympäri Eurooppaa (voivat olla turvapaikanhakijoina samaan valtioon montakin kertaa) tekemättä mitään, nauttien samalla pakolaisten toimeentuloturvasta.

Kyllä pakolaisia voi ja pitääkin ottaa maahamme, mutta rajoitetusti ja jos he todella tulevat oikein perustein, eikä vain käyttämään yhteiskuntaamme hyväkseen omilla tarpeillaan ja vaatimuksillaan.

PÄÄMINISTERIMME EI PELKÄÄ

Tiistai 1.9.2009 klo 21:16 - Rami Lehto

Pääministerimme Matti Vanhanen totesi Lahden vierailullaan, että velkaa ei pidä pelätä. Rohkea mies tuo Matti, sillä minä ainakin pelkää. Varsinkin jos tuo velka tuppaa kasvamaan liian suureksi tuloihin suhteutettuna ja täten tulevaisuudessa vaikeasti hallittavaksi (esim. suuret korkomenot). Sillä kyllähän se velka on joskus myös pois maksettava ja siinä samalla paljon korkoja.

Pääministerimme mielestä nyt ei kannata nostaa veroja, vaan vasta sitten hyvinä aikoina. Niitä hyviä aikoja odotellessa, pitäisi siis ottaa sitä uutta velkaa vaan reilusti, sekä kunnat, että valtio. Maksetaan velat pois sitten, kun Suomi taas joskus saadaan nousemaan uuteen kukoistukseen. Tämähän taitaa olla aivan selvää nykyisten äänestäjien mielistelyä, maksatetaan taantuma vasta tulevaisuuden veronmaksajilla.

Onhan todennäköistä, että maamme teollisuudesta tulee vielä katoamaan tulevina vuosina lisää työpaikkoja. Täten tulevilla sukupolvilla on vieläkin suurempi työ pitää tätä lottovoittajien hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä, ilman sitä suurta velkataakkaakin. Moni kun mieluusti kasvattaisi kunnan ja valtion velkataakkaa, ajattelematta sen enempää, kuinka paljon sitä velkaa todellisuudessa oikein on ja mitä uhrauksia ja leikkauksia sen takaisinmaksuun oikein aikanaan tarvitaan. Ei ainakaan kannata tuudittautua siihen, että inflaatio söisi tuon velan kokonaan pois.

Jos nyt ennakoidut uhkakuvat toteutuvat, niin kaupungillamme on kolmen neljän vuoden kuluttua jo ehkä noin 280 miljoonaa euroa velkaa. Tuntuuko tuo summa suurelta, jos ei, niin muutetaanpa tuo summa vanhoiksi mummonmarkoiksi (näin ei saisi enää kyllä tehdä). Siis velkaa olisi lähes 1,7 MILJARDIA vanhaa markkaa. On siinä lahtelaisilla tulevaisuuden toivoilla maksamista. Varsinkin jos kunnan työttömyysprosentti jää moniksi vuosiksi korkealle tasolle. Eikä varmaan paljoa auttaisi, vaikka liitettäisiin pakkoliitoksilla koko Päijät-Häme yhdeksi suureksi kunnaksi. Taitaa naapurikunnissakin olla velkataakka kasvun uralla.

Tottahan se on, että moni ei halua kuulla sanaa vero, ainakaan muussa yhteydessä, kuin puhuttaessa veronpalautuksista ja silloinkin vain, jos on itse saamapuolella. Ilman veroja ei kuitenkaan tulla toimeen ja niiden taso on sopeutettava kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. Useat kuntalaiset ovat valmiita kritisoimaan kunnallisveron korotuksia, mutta eivät ole kuitenkaan valmiita kunnan järjestämien ja tuottamien palveluiden karsintaan. Tietenkään veronkorotukset eivät ole yksin ratkaisu ongelmiin, vaan tarvitaan myös järkevää ja hallittua palveluiden tehostamista läpi kuntasektorin.

En kiellä, etteikö velkaa pitäisi ottaa työllistäviin rakennus- ja korjausinvestointeihin, mutta kuitenkin kohtuudella. Samalla olisi myös yritettävä pitää huoli siitä, että investoinnit työllistäisivät pääasiassa mahdollisimman paljon omia paikallisia PK-yrityksiä, sillä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty investoinneista. Paikallinen työttömyys pienenisi ja siten kunnan tulot kasvaisivat. Nythän käy usein niin, että rakennuskohteiden pääurakoitsija palkkaa alihankkijoita, jotka työllistävät pääasiassa ulkomaalaisia työntekijöitä ja joiden tänne jättämä verotuotto on minimaalinen. Kaiken lisäksi Kansaneläkelaitos joutuu vielä maksamaan EU:n sisältä tulleiden työntekijöiden heidän kotimaihinsa jääneille perheille lapsilisiä ja kotihoidontukia. Luulisi, ettei ainakaan kotimaisen työvoiman osalta olisi pulaa osaavista työntekijöistä, varsinkin kun paikallinen työttömyysprosentti alkaa olla lähempänä kahtakymmentä, kuin kymmentä prosenttia.

Vaikka kirjoitukseni onkin aika negatiivinen, niin uskon kuitenkin, että tämäkin taantuma vielä voitetaan, mutta se tulee vaatimaan paljon työtä ja uhrauksia, sekä kiperiä päätöksiä nyt ja tulevaisuudessa.