PÄÄMINISTERIMME EI PELKÄÄ

Tiistai 1.9.2009 klo 21:16 - Rami Lehto

Pääministerimme Matti Vanhanen totesi Lahden vierailullaan, että velkaa ei pidä pelätä. Rohkea mies tuo Matti, sillä minä ainakin pelkää. Varsinkin jos tuo velka tuppaa kasvamaan liian suureksi tuloihin suhteutettuna ja täten tulevaisuudessa vaikeasti hallittavaksi (esim. suuret korkomenot). Sillä kyllähän se velka on joskus myös pois maksettava ja siinä samalla paljon korkoja.

Pääministerimme mielestä nyt ei kannata nostaa veroja, vaan vasta sitten hyvinä aikoina. Niitä hyviä aikoja odotellessa, pitäisi siis ottaa sitä uutta velkaa vaan reilusti, sekä kunnat, että valtio. Maksetaan velat pois sitten, kun Suomi taas joskus saadaan nousemaan uuteen kukoistukseen. Tämähän taitaa olla aivan selvää nykyisten äänestäjien mielistelyä, maksatetaan taantuma vasta tulevaisuuden veronmaksajilla.

Onhan todennäköistä, että maamme teollisuudesta tulee vielä katoamaan tulevina vuosina lisää työpaikkoja. Täten tulevilla sukupolvilla on vieläkin suurempi työ pitää tätä lottovoittajien hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä, ilman sitä suurta velkataakkaakin. Moni kun mieluusti kasvattaisi kunnan ja valtion velkataakkaa, ajattelematta sen enempää, kuinka paljon sitä velkaa todellisuudessa oikein on ja mitä uhrauksia ja leikkauksia sen takaisinmaksuun oikein aikanaan tarvitaan. Ei ainakaan kannata tuudittautua siihen, että inflaatio söisi tuon velan kokonaan pois.

Jos nyt ennakoidut uhkakuvat toteutuvat, niin kaupungillamme on kolmen neljän vuoden kuluttua jo ehkä noin 280 miljoonaa euroa velkaa. Tuntuuko tuo summa suurelta, jos ei, niin muutetaanpa tuo summa vanhoiksi mummonmarkoiksi (näin ei saisi enää kyllä tehdä). Siis velkaa olisi lähes 1,7 MILJARDIA vanhaa markkaa. On siinä lahtelaisilla tulevaisuuden toivoilla maksamista. Varsinkin jos kunnan työttömyysprosentti jää moniksi vuosiksi korkealle tasolle. Eikä varmaan paljoa auttaisi, vaikka liitettäisiin pakkoliitoksilla koko Päijät-Häme yhdeksi suureksi kunnaksi. Taitaa naapurikunnissakin olla velkataakka kasvun uralla.

Tottahan se on, että moni ei halua kuulla sanaa vero, ainakaan muussa yhteydessä, kuin puhuttaessa veronpalautuksista ja silloinkin vain, jos on itse saamapuolella. Ilman veroja ei kuitenkaan tulla toimeen ja niiden taso on sopeutettava kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. Useat kuntalaiset ovat valmiita kritisoimaan kunnallisveron korotuksia, mutta eivät ole kuitenkaan valmiita kunnan järjestämien ja tuottamien palveluiden karsintaan. Tietenkään veronkorotukset eivät ole yksin ratkaisu ongelmiin, vaan tarvitaan myös järkevää ja hallittua palveluiden tehostamista läpi kuntasektorin.

En kiellä, etteikö velkaa pitäisi ottaa työllistäviin rakennus- ja korjausinvestointeihin, mutta kuitenkin kohtuudella. Samalla olisi myös yritettävä pitää huoli siitä, että investoinnit työllistäisivät pääasiassa mahdollisimman paljon omia paikallisia PK-yrityksiä, sillä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty investoinneista. Paikallinen työttömyys pienenisi ja siten kunnan tulot kasvaisivat. Nythän käy usein niin, että rakennuskohteiden pääurakoitsija palkkaa alihankkijoita, jotka työllistävät pääasiassa ulkomaalaisia työntekijöitä ja joiden tänne jättämä verotuotto on minimaalinen. Kaiken lisäksi Kansaneläkelaitos joutuu vielä maksamaan EU:n sisältä tulleiden työntekijöiden heidän kotimaihinsa jääneille perheille lapsilisiä ja kotihoidontukia. Luulisi, ettei ainakaan kotimaisen työvoiman osalta olisi pulaa osaavista työntekijöistä, varsinkin kun paikallinen työttömyysprosentti alkaa olla lähempänä kahtakymmentä, kuin kymmentä prosenttia.

Vaikka kirjoitukseni onkin aika negatiivinen, niin uskon kuitenkin, että tämäkin taantuma vielä voitetaan, mutta se tulee vaatimaan paljon työtä ja uhrauksia, sekä kiperiä päätöksiä nyt ja tulevaisuudessa.