SUOMALAISILLA ON MAKSAJAN ROOLI

Tänä vuonna maamme hallitus on kaavaillut laittaa veronmaksajien rahoja kehitysyhteistyöhön miljardi euroa, mikä vastaa noin 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Hallituksen tavoitteena on nostaa kehitysavun määrä 0,7 %:iin bruttokansantulosta, eli ainakin 1,7 miljardiin euroon tulevaisuudessa. Tänä vuonna valtio on suunnitellut keräävänsä veroa ansiotuloista 6 miljardia euroa. Eli hallitus haluaisi lähettää kansalaisilta kerätyistä ansioveroista lähes kolmasosan maailmalle, tuottamattomaan kehitysyhteistyöhön. Todettakoon vertailukohtana, että hallitus on päättänyt tänä vuonna myöntää poliisitoimen hoitoon reilu 800 miljoonaa euroa ja kunnille peruspalveluiden järjestämiseen 7,1 miljardia euroa.

Miljardin kehitysavun lisäksi valtio lähettää Euroopan unionille tänä vuonna jäsenmaksua 2,2 miljardia euroa, sekä maahanmuuton kokonaismenot voivat nousta jopa miljardiin euroon, ellei ylikin. Puhumattakaan mitä menee ilmastovöyhötykseen.

Suomalainen hyvinvointivaltio on perustunut vientiin. Nyt näemme, kuinka vientiteollisuudelle on käynyt ja kuinka sen tulevat näkymät vaikeutuvat. Suomalaista teollisuutta on jo siirretty ulkomaille ja ilmastonmuutoksen varjolla luodut lisäsanktiot teollisuudelle vain vauhdittavat siirtoja. Näin muut maat ottavat vientitulomme.

Suomessakin BKT kasvaa, kun tänne otetaan työttömiksi jääviä ulkomaalaisia elätettäväksi. Heille järjestetään asuminen kokonaisuudessaan, yksilöllinen koulutus, ruoka, vaatetus ja muu sosiaaliturva, sekä täysi terveydenhoito jonojen ohi. Rahaa elättämiseen saadaan suomalaisten säästöistä, veroja korottamalla, sekä velkaa ottamalla. Suomen valtionvelasta iso osa onkin syntynyt kehitysavusta ja humanitäärisestä maahanmuutosta.

Maahanmuutto nostaa myös asuntojen hintoja. Kuten tiedämme, niin pääkaupunkiseudulla on jatkuva asuntopula. Minkä aiheuttaa ainakin osittain se, että pääkaupunkiseudulle muuttaa paljon maahanmuuttajia ja etenkin suuriperheisiä maahanmuuttajaperheitä koko ajan lisää. Heitä, ketkä eivät maksa itse omaa asumistaan. Kaikki tiedämme, että pula asunnoista vaikuttaa asuntojen hintoihin korottavasti. Voikin sanoa, että Helsingin uusilla asuntoalueilla voivat asua vain erittäin hyvätuloiset sekä sosiaaliturvan varassa elävät. Tavallinen suomalainen joutuu asumaan alueilla, mihin rahat juuri ja juuri riittävät.

Koko pääkaupunkiseudun toimeentuloasiakkaista oli jo vuonna 2017 vieraskielisten (äidinkieli muu kuin Suomi tai Ruotsi) osuus 33,7 prosenttia. Espoossa ja Kauniaisissa vieraskielisten osuus toimeentuloasiakkaista oli 38,9 prosenttia.

Vuonna 2018 Kela maksoi maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville työttömille työttömyysturvaa 411 miljoonaa euroa, mikä oli yli viidesosa kaikista työttömyysturvamenoista. Samaan aikaan Kela maksoi perustoimeentuloa noin 716 miljoonaa euroa, josta maahanmuuttajataustaisille maksettu osuus oli 118 miljoonaa euroa ja asumistukeakin maksettiin heille 161 miljoonaa euroa.

Huolimatta edellisistä luvuista, niin maamme hallituksen tavoitteena on lisätä Suomelle haitallista maahanmuuttoa ja samalla myös lisätä suomalaisilta kerättyjen veroeurojen lähettämistä maailmalle.
Kun maamme velkaantuu entisestään, niin ei ole järkevää kasvattaa Suomelle tuottamattomia menoja, vaan pitää meistä suomalaisista hyvää huolta.