KORTISTOSTA SISUNAUTIKSI

Yrityksiä kaatuu ja tehtaita suljetaan. Irtisanomisia ja lomautuksia on ennätysmäärä, mutta hallitus pitää silti kiinni jo aiemmista ilmastotavoitteistaan. Hallituksen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä kurjistaa maatamme ja luo lisää työttömyyttä. Etäisyydet Suomessa ovat EU:n pisimmät ja ilmastomme on EU:n kylmin. Metsäteollisuuden logistiikkakustannukset nousevat rajusti, koska raaka-aineen hankintaketjun ja valmiin tuotteen vienti satamiin tapahtuu pääsääntöisesti raskaan liikenteen kalustolla.

Metsäteollisuudessa lasketaan tehdaskohtaisesti, missä on kustannustehokkainta tehdä tuotteet. Tässä laskennassa seurataan tarkkaan eri maiden poliittisia suunnitelmia, eli arvioidaan maariskiä. Siksi myös tällä hetkellä kannattava tehdas voidaan sulkea ja näin varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin.

Suomalaisten tehtaiden ominaispäästöt ovat maailman pienimpiä ja siksi on lopetettava vaatimukset lisäpäästövähennyksistä. Miksi annetaan etumatkaa kilpailijamaiden teollisuudelle ja asetetaan Suomen hiilineutraalisuustavoite kilpailijamaita huomattavasti kireämmäksi?

Jotta teollisuustuotanto säilyisi Suomessa, meidän on luovuttava muita maita kunniahimoisemmasta hiilineutraalius tavoitteesta ja peruttava polttoaineiden veronkorotukset, sekä varmistettava yritysten yhdenvertainen kustannuskilpailukyky kansainvälisiin kilpailijoihin nähden. Tämä on tehtävä jo syksyn budjettineuvotteluissa. Hyvä alku on, jos hallitus kykenee alentamaan teollisuuden sähköveron EU:n minitasolle. Myös teollisuuden päästökauppakompensaatio on nostettava keskeisten kilpailijamaiden tasolle.

Hallituksen on rohkaistava metsäteollisuutta uusimaan konekantaansa Suomessa. Näin voitaisiin varmistaa tehtaiden ja työpaikkojen säilyminen Suomessa. Jos teollinen valmistus katoaa ulkomaille, romahtaa hyvinvointimme rahoituspohja. Jos otamme liian suuren päästövähennystaakan harteillemme, Suomesta lähtee teollisuus pysyvästi. Pahimmassa tapauksessa teollisuuttamme siirtyy maihin, joissa ilmastovelvoitteista ei piitata tuon taivaallista. Mitä me saamme vastineeksi vaihtokaupassa, jos kansallisilla päätöksillä häädämme teollisuutemme maastamme? Lisää työttömyyttä.

Kun metsiemme vuotuinen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä ja metsävaramme karttuvat kaiken aikaan. EU:n asetus kuitenkin ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa ja päättää kuinka paljon metsää saamme kaataa. Jotta suomi olisi Euroopan hiilinielu, niin saamme kaataa puuta huomattavasti vähemmän, kuin on metsiemme vuosikasvu.

EU:n mielestä emme saisi enää elää metsästä. Vaikka Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannosta viedään ulkomaille yli 90 prosenttia ja joka kymmenes suomalainen saa toimeentulonsa metsäteollisuudesta tai sitä palvelevilta aloilta.

Hallituspuolueiden ministerit ovat viime päivinä tuoneet julki ajatuksia ja tavoitteita, joilla Suomen talous ja työllisyys saadaan nousuun. On ajateltu työpäivän lyhentämistä ja samalla ajateltu, että työnantajalla olisi taloudellisesti varaa maksaa entisen suuruista palkkaa. Irtisanomisia ja lomautuksia on ennätysmäärä, mutta silti maahamme pitäisi houkutella 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Ja koska teollisuus on hallituspolitiikan seurauksena katoamassa ulkomaille, niin Suomen pitäisi investoida avaruusteknologiaan ja perustaa avaruushallinto. Tulevaisuudessa työttömät siis koulutetaan sisunauteiksi, jos hallituspuolueita on uskominen.