KIRJOITUKSIANI
AHNE, AHNEEMPI, AMMATTILIITTO 14.9.2016
Suomessa Kela maksoi vuonna 2015 eri asumistukia yhteensä 1,73 miljardin euron edestä. Näistä yleinen asumistuki vei suurimman osan eli 917,6 miljoonaa euroa. Muut maksetut asumistuet olivat eläkkeensaajan asumistuki 532,2 miljoonaa, opintotuen asumislisä 266,5 miljoonaa ja sotilasavustuksen asumisavustus 15,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) jakoi tukea ja avustuksia yhteensä 263,1 miljoonalla. Puhutaan siis suurista summista euroja, millä julkinen talous tukee etenkin vuokralla asumista vuosittain, jotta pienituloinenkin saisi katon päänsä päälle.
Asuntovuokraindeksi osoittaa, että vuokrat ovat 2000-luvulla nousseet 50 – 100 % ja samaan aikaan maksettujen asumistukien summa on kasvanut noin 70%. Joten helposti voi todeta, että valtio rahoittaa (kansalaisilta kerätyillä veroilla) tänäkin vuonna vuokra-asuntosijoittajien pohjatonta kassaa yli 700 miljoonaa euroa suuremmalla summalla kuin vuosituhannen alussa.
Otetaanpa sitten vertailuun viimeaikoina mediassakin paljon esillä ollut VVO-konserni, joka on Suomen suurin yksityinen vuokranantaja, ja joka aikoinaan kertoi olevansa yleishyödyllinen, sosiaalisten vuokra-asuntojen yhtiö. VVO:n liikevaihto kasvoi neljässä vuodessa vuosien 2011 ja 2015 välillä 13,3 % ja samaan aikaan konsernin nettovuokratuotto kasvoi 21,9 %. Myös tulos ennen veroja kasvoi samaisena aikana 55,8 miljoonasta 224,7 miljoonaan euroon. Kasvua ruhtinaalliset 302,7 %. VVO-konserni toteutti yli 8600 hintasäännellyn ARA-vuokra-asunnon myynnin alkuvuodesta, jolloin se pääsi eroon suuresta määrästä vuokranmääritykseltään omakustannusperusteisesta asunnosta, ARA:n vahvistamalla noin 70 miljoonan luovutushinnalla.
VVO-konserni onkin julkistanut keskittyvänsä tulevaisuudessa markkinaehtoiseen toimintaan, jossa vuokrien tasoa ei säädellä. ARA-asunnoissa kun vuokratuotto on rajoitettu ja vuokrissa saa periä vain tietyn osuuden asuntojen tulevien korjauksien varalle. Nythän VVO jätti kaupanteon yhteydessä korjausrahat itselleen, aikoen jakaa koko rahapotin omistajilleen ylimääräisenä osinkona.
Eri työntekijäliitot kuten Metalli, JHL, Rakennusliitto, Pam, Pro, OAJ, TEAM ja Tehy omistavat VVO:sta reilun enemmistön ja päätösvaltaa käyttäen tietysti sanelevat kuinka ahneesti konserni toimii vuokralaisia riistäen. Saavathan nämä järjestöt kaikki kymmenien miljoonien vuosittaiset osingot VVO:sta ja vieläpä verovapaasti. Lihottaen näin liittojen juhla- ja vaalirahoituskassaa kummasti. Siksi varmaan monet poliitikot, joilla on läheinen yhteys ammattiliitoihin, ovat asiasta kovin suu supussa. Meneväthän Kelan verorahoilla maksetut asumistuet suurelta osin näiden ammattiliittojen pankkitileille, liittoherrojen myhäillessä.
VVO:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kuusi on päätoimisesti Ay-liikeiden johtopaikoilla. Jokainen heistä on saanut hallituspalkkioina kymmeniä tuhansia vuodessa, joten liitot ovat varmaan olleet tyytyväisiä hallituksen osinkopolitiikkaan. Onhan VVO vuokria korottamalla tehnyt sievoisen tilin kaikkein pienituloisinta väestöryhmää kurittaen. Maksaen samalla VVO:n toimitusjohtajalle palkkaa ja muita etuja viime vuonnakin yli 740000 euron edestä.
Voikin lopuksi todeta seuraavaa: Ammattiliitto ottaa paljon, antaa vähän ja loppulaskun maksaa veronmaksaja.
KRIITTISYYS ON KIROSANA TOISILLE 30.7.2016
Alkuvuodesta SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti että SDP ja kokoomus eivät sovi samaan hallitukseen hänen valtakaudellaan. Kilpailukykysopimusta kritisoitiin ja hallituksen perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa arvosteltiin oikein urakalla. SDP:n mukaan hallitus teki lähes kaiken väärin. Mutta mitä sitten tapahtui. Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin Rinne onkin valmis yhteistyöhön kokoomuksen kanssa vaikka sunnuntailisät poistaen ja syykin on selvä mielenmuutokseen.
Me perussuomalaiset kansanedustajat olemme antaneet kriittisiä lausuntoja Euroopan unionia kohtaan ja olemme äänekkäästi iloinneet Brexitistä. Olemme myös saaneet hallituksen linjan kovenemaan viime vuonna alkanutta turvapaikanhakijoiden hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaa, mikä on saanut SDP:n kasvavan maailmanparantajaosaston oireilemaan ja Rinteen istuimen notkumaan.
Pitääkseen joukkonsa tyytyväisenä, Rinne onkin jälleen valmis yhden välikauden jälkeen kääntämään puolueensa samoille linjoille kokoomuksen kanssa, voidakseen puolustaa ja jatkaa SDP:n aikaisemmilla hallituskausilla aloittamaa löyhää maahanmuuttopolitiikkaa, kuten myös EU myönteisyyttä ja yhteisvastuuta. Siis puolustamaan päätöksiä, joilla he ovat saaneet tolkuttomat kustannukset nyt jälkikäteen meidän veronmaksajien maksettavaksi.
Euroopan unionin tavoite on ajaa jäsenmaidensa yhteisvastuun kasvattamista ja liittovaltiokehitystä, jotta mikään maa ei tulevaisuudessa pystyisi unionista eroamaan. Kaikki tulee tapahtumaan nopealla aikavälillä, jotta Brexit ei saisi seuraajia muista jäsenvaltioista. Saksan liittokansleri Angela Merkelkin totesi, että muiden maiden lähteminen EU:sta täytyy nyt estää. Integraatio tiivistyy vaikka Suomi sitä vastustaisikin. Mukana on mentävä tai sitten pikaisesti erottava EU:sta, niin kuin Britannialla on nyt aikomus.
Me olemme suuri nettomaksaja EU:lle ja samaan aikaan meidän omaa päätäntävaltaa kavennetaan ja vaateita kasvatetaan. Viimeisimpänä esimerkkinä EU:n komissio linjasi Suomelle odotuksia kovemmat ilmastotavoitteet. Ja miksi näin? Koska Suomi on laittanut talouttaan kuntoon tehden kipeitäkin ratkaisuja, jotta taloutemme saataisiin kuntoon ja emme enää tulevaisuudessa velkaantuisi. Nyt meitä siitä rokotetaan ja heikosti talouttaan hoitaneet maat pääsevät pälkähästä. Tästä kaikesta suurin kärsijäjoukko on kaikkein vähävaraisimmat suomalaiset veronmaksajat. Tämä ei todellakaan ole mielestäni oikein.
Ja mitä seuraavaksi on tulossa.
Italiassa suuret pankin ovat todella suurissa vaikeuksissa ongelmaluottojensa kanssa. Tämähän on ollut tiedossa jo pitkään. Ja eikä siinä vielä kaikki. 150 miljardin tukipakettia Eurooppalaisille pankeille vaativa saksalainen investointipankki Deutsche Bank johdannaisriskeineen on ajautumassa kannattavuus- ja vakavaraisuuskriisiin ja on ehdolla Lehman Brothersin manttelinperijäksi. Myös monet muut pankit ovat yhä huonommassa kunnossa. Ja kuten menneisyydestä tiedämme, niin kansa maksaa lopulta laskun. Myös me suomalaiset jo olevien ja vielä tulevien yhteisvastuiden kautta suoraan ja välillisesti, toisin kuin Maastrichtin sopimuksessa sovittiin. Tässä jälleen yksi syy Suomelle syy nostaa kytkintä ja irtaantua EU:n kansalaisia kurittavasta puristusprässistä.
Lopuksi vain hiukan löyhästä maahanmuuttopolitiikasta (jottei ketään kiihoteta), jota nyt kiristetään ja on jo kiristetty perussuomalaisten ansiosta, vaikka päätöksiä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Viime vuonna alkanut turvapaikanhakijoiden kansainvaellus on nyt saanut EU:n kansalaiset varpailleen. Maailma muuttuu, eikä entiseen ole enää paluuta. EU:n kansalaiset pelkäävät kun levottomuudet lisääntyvät, minkä olemme viime päivinä saaneet surullisesti huomata. Tästäkin epäonnistuneesta Eurooppalaisesta pakolaispolitiikasta, suomalaisten veronmaksajien kukkaroa kuritetaan yli miljardilla eurolla tänä vuonna.
Kaiken tämän jälkeenkin toiset sanovat ettei saisi olla kriittinen. Minä olen.
OLLAKO VAI EIKÖ OLLA, EUROALUEESSA PULMA 30.5.2016
Lähiaikoina eduskunnassa mietitään järjestetäänkö kansanäänestys kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä euroalueessa.
Suomi liitettiin euroalueeseen ilman kansanäänestystä, ilman eduskunnalle annettua lakiehdotusta ja ilman todellisuuteen perustettuja faktoja. Eduskunnalle annettiin vuonna 1998 vain pääministeri Paavo Lipposen johdolla valtioneuvoston tiedonanto, jossa kerrottiin rahaliittoon liittymisestä. Hallitus siis teki itsenäisen päätöksen ilman eduskunnan ja kansan kuulemista. Silloiset hallituspuolueet SDP, Kokoomus, RKP, Vasemmisto ja Vihreät siis tekivät Suomen kannalta yhden historiamme suurimmista virheistä, josta nyt kärsimme ja kannamme seuraamukset. Suomi on kärsinyt euroalueeseen kuulumisesta enemmän kuin useimmat muut euromaat. Sitä ei ole kiistäminen, vaikka euroon vääryydellä johdattaneet puolueet toisin väittävätkin. Virhettään he eivät voi tunnustaa, koska silloin he myöntäisivät tehneensä kalliin ja kansaamme suuresti kurjistavan virheen, joka vääryydellä ja valheella päätettiin. Länsinaapuri Ruotsissa kansanäänestys euroon liittymisestä järjestettiin ja jäsenyys hylättiin. Sitä satoa ruotsalaiset nyt keräävät heidän talouden porskuttaessa.
Maastrichin sopimuksessa määriteltiin kriteerit, joiden tuli täyttyä jotta EU-valtio hyväksyttäisiin rahaliittoon. Kaikki varmasti tietävät, ettei näin käynyt varsinkaan Kreikan osalta. Tätä laskua nyt maksetaan ja vielä pitkään.
Taloutemme sakkaa edelleen ja julkista taloutta on sopeutettava vielä pitkään. Jos julkisen talouden tilannettamme tarkastellaan elinkeino- ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta, niin suunnitelma perustuu olettamalle 0,9 – 1,2 prosentin vuotuiselle kasvulle, joka mielestäni on yläkanttiin. Talouttamme on sopeutettu voimakkaasti ja sopeutustoimia tullaan edelleen jatkamaan, kun devalvaation mahdollisuuskin on poissuljettu vaihtoehto nykyisellään. Vain sisäinen devalvaation on nykytilanteessa mahdollista. Siksi kilpailukykysopimus on jäämässä ainoaksi vaihtoehdoksi jotta taloutemme olisi mahdollista saada takaisin tasapainoon menojen ja tulojen suhteen.
Jos Suomi jatkaa euroalueessa niin taloutemme jatkaa rämpimistä pohjamudissa ja samaan aikaan yhteisvastuumme syvenee entisestään ollessamme jo lähellä liittovaltiota, jossa päätöksenteko tapahtuu entistä enemmän EU:ssa, eduskunnan jäädessä vain direktiivejä hyväksyväksi tahoksi.
Kannatan siis suuresti neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä euroalueessa, koska kansanedustaja on KANSANedustaja.
KORTTI TUO JA KORTTI VIE 23.4.2016
EU:n yksi ehkä eniten tavallista ihmistä suoraan koskettava hanke tulevaisuudessa on kaavailut poistaa käteinen raha käytöstä. Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että EU:n kansalaiset pakotetaan pankkien rengeiksi, kun käteinen raha katoaa.
Euroopan keskuspankki väittää virallisesti haluavansa vaikeuttaa terrorismin rahoitusta, korruptiota ja rahanpesua. Tämä sinänsä on ymmärrettävää, että yritetään suitsia harmaata taloutta ja rikollisten toimintaa. Mutta miksi vaatimukset, joita perustellaan esimerkiksi terrorismin torjunnalla, tulevat pankkien edustajilta, eikä terrorismin ja turvallisuuden asiantuntijoilta. Vai olisiko sittenkin keskuspankin tarkoitus saada talouskriisin seuraukset maksatetuksi tavallisilla pankkiasiakkailla negatiivisen talletuskoron muodossa.
Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien, on aktiivisesti EU:ssa pankkien toimesta rajoitettu suurimpien setelien tarjontaa, mikä on vain alku käteisrahan kokonaan kieltämiselle.
Käteisrahan kieltoa markkinoidaan, että korttimaksaminen on kätevämpää, korttimaksaminen on turvallisempaa ja rikollisuutta pystytään estämään, mutta miten kävisikään ihmisten luottamukselle rahaa kohtaan, jos käteinen raha poistuisi kokonaan markkinoilta. Miten kävisi kriisitilanteissa kun sähköinen maksuliikenne katkeaisi pitkiksikin ajoiksi ja sähköinen valuutta ei toimisi. Yhteiskunnan taloudelliset perustoiminnot katkeaisivat ja kaaos olisi katastrofaalinen.
Käteisen rahan poistaminen pakottaisi jokaisen suomalaisenkin vauvasta vaariin ja mummoon avaamaan pankkitilin, jos omistaisi rahaa euronkin. Tästä hyötyisivät etenkin pankit palvelu- ja käyttömaksujen muodossa.
Jokainen pieni lapsikin tarvitsisi siis oman pankkitilin, jos esimerkiksi isovanhemmat haluaisivat antaa lapsenlapselle lahjaksi hieman karkkirahaa. Karkkiostoksiin kun lapsikin tarvitsisi oman pankkitilin ja pankin myöntämän kortin, josta pankki ottaa tietysti vuosimaksun ja ostoksesta siirtomaksun. Vuosimaksu tietysti vuosien myötä tulisi kohoamaan, kun kansalaisilla ei olisi muutakaan vaihtoehto.
Lisäksi pankkikortin kylkeen usein liitetään myös luottoyhtiön myöntämä korkeakorkoinen luottopuoli, jolloin korttia käyttävällä on käytössään yhä useammalle taloudellisia ongelmia aiheuttanut ”pikavippi” heti käytössä. Tämä ongelma tulisi väistämättä entisestään lisääntymään.
EU:n tulevaisuuden visio rahan suhteen on, että käteinen raha poistetaan. Kaikki maksut suoritetaan kortin, matkapuhelinsovellusten tai muiden sähköisten välineiden avulla. Pankit saavat varat tulevaisuudessa pääosin keskuspankilta ja EU voi asettaa päätöksellään negatiivisen koron kaikille tileille, eli niin sanotun EU-veron säästöille, jotta pankkitileillä lojuvat säästöt saataisiin kiertoon osittaisen takavarikoimisen uhalla. Olisi myös helppo asettaa pieni EU-vero jokaisesta korttiostoksesta, kun raha pakotetaan liikkumaan aina sähköisesti.
Jos nykyisin käteisen rahan aikana tavallisten palkansaajien tileihin tulisi negatiivinen korko, niin asiakkaat nostaisivat rahansa tileiltä tyynynsä alle. Tämä taas johtaisi rahojen pankkipakoon ja siten jopa pankkien konkursseihin.
Siis pähkinänkuoressa! Jos käteinen raha poistetaan EU:n toimesta, niin kaikki raha olisi EU:n määräysvallassa ja tavallisella ihmisellä ei olisi mitään keinoa paeta EU:n valvontaa. Kaikki pienimmätkin ostokset tulisivat EU:n valvonnan alle, murentaen yksilönsuojaa isoveljen valvoessa.
KUKA HALUAA MAKSAA VAPAAEHTOISESTI LISÄÄ 8.2.2016
Elinkeinoelämän valtuuskunta toivoi ja ehdotti noin vuosi sitten nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista. Ja nyt kun heidän harras toiveuni on toteutunut ja vielä yli odotusten turvapaikanhakijoiden muodossa, niin hallitsemattoman maahantulon kustannukset haluttaisiinkin maksattaa veronmaksajilla, elinkeinoelämän kuoriessa kermat päältä.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että maahanmuuttajia voitaisiin työllistää suomalaisia pienemmällä palkalla. Tähän emme saa suostua, sillä samalla saataisiin rakennettua silta myös tulevaisuuden orjatyövoimalle, joka romuttaisi myös suomalaisen työvoiman minimipalkat tulevaisuudessa.
Ulkomaalaisen työvoiman minimipalkkoja alempi palkkataso myös vaikeuttaisi meidän kansasuomalaisten työllistymismahdollisuuksia, kun maahanmuuttajat ajaisivat ohituskaistaa pitkin eturiviin työmarkkinoilla. Samalla kun maahanmuuttajat saisivat työtä parilla eurolla tunti, niin heidän lopun toimeentulonsa maksaisi suomalainen veronmaksaja kohoavina veroina, jotka seuraisivat pienituloisten saamista lisääntyvistä sosiaalietuuksista.
Toinen kysymys on myös se, haluavatko tuhannet maahan tulleet pakolaiset ja turvapaikanhakijat mennä edes töihin? Tällä hetkellä esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vuonna 2011 noin 23 %. On myös todettu että heidän työllisyysaste parinkymmenen maassaolovuoden jälkeenkään, ei ole kuin noin 40 %.
Ja kuin kirsikkana pullan päällä, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ehdotti viime kuussa EU-maille yhteistä bensiiniveroa, jonka tuotto käytettäisiin pakolaiskriisin aiheuttamiin kuluihin. Schäuble edustaa samaa kristillisdemokraattista (CDU) puoluetta kuin Saksan laivaa ohjaava liittokansleri Angela Merkel, joka 2015 uudenvuodenpuheessaan toivotti pakolaiset tervetulleiksi Saksaa ja samalla koko Eurooppaan. Ja heitähän on sen jälkeen tullutkin ja tulee edelleen.
Tätä ”pakolaisveroa” ei tule missään nimessä hyväksyä, vaikka osa suomalaispoliitikoista onkin jo sille antanut hiljaisen hyväksyntänsä Brysseliin päin kumartaen. Toimivin ja edullisin ratkaisu turvapaikkashoppailuun olisikin nopea kotiuttaminen, ei kotouttaminen. Ja heille turvapaikanhakijoille, joille turvapaikka myönnetään, niin se myönnetään vain määräajaksi. Odottaen että heidän kotimaansa tilanne rauhoittuu ja voidaan luokitella turvalliseksi maaksi. Tämän me voisimme hyvin rahoittaa vapaaehtoisella pakolaisverolla, jota jokainen suomalainen veronmaksaja voisi vapaaehtoisesti maksaa tuloverojen maksun yhteydessä. Tämähän ei pitäisi tuottaa ongelmia, koska eri medioiden mukaan suurin osa kansalaisistamme haluaa toivottaa kaikki tänne saapuvat turvapaikanhakijat tervetulleiksi. Tosin luulen että todellisuus olisi tarua ihmeellisempää.
AY-LIIKE TARVITSEE TYÖTTÖMIÄ 22.12.2015
Puolueista varsinkin Sdp:llä ja Vasemmistoliitolla on vahvat kytkökset ammattiliittoihin, jotka ovat osapuolena neuvotteluissa työmarkkinaratkaisuista. Se että onko varsinkin Sdp hallituksessa vai oppositiossa, taas vaikuttaa moniin työllisyyspoliittisiin ratkaisuihin liittojen toimesta. Siinä ei katsota työläisen etua, vaan demareiden ja ammattiliittojen etua ensimmäiseksi. Tätä eduskunnan vasen laita kutsuu sopimisen kulttuuriksi.
Demarit ovat lähes koko 2000-luvut olleet hallituksessa. Samaan aikaan työllisyyspolitiikka on tarkoittanut sitä että uusia työpaikkoja on luotu käytännössä vain julkiselle sektorille, joka rahoitetaan lähes täysin verovaroin. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2000 – 2013 aikana julkisen sektorin työpaikat lisääntyivät noin 60000:lla uudella työpaikalla ja samaan aikaan teollisuudesta hävisi noin 90000 työpaikkaa pois. Teollisuudesta joka tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä ja joka ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria. Viime hallituskaudellakin työttömiä tuli 102.900 lisää, mikä lisäsi maamme kestävyysvajetta huomattavasti. Mutta tämähän ei ammattiyhdistysliikkeitä ja demareita tuntunut haittaavan. Ja tuskin haittaa vieläkään, vaikka nyt oppositiossa Sdp varjoehtobudjetissaan antaakin katteettomia lupauksia 35000 uudesta työpaikasta.
Ammattiliittojen jäsenmaksuista vain osa menee työttömyyskassalle. Jos liiton jäsenmaksu on jäsenelle esim. 1,75 prosenttia palkasta, niin työttömyyskassaan menevä osuus on vain 0,65 prosenttia. Suurin osa ihmisistä kuuluu ammattiliittoihin vain työttömyysturvan takia. He luulevat, että heidän saamansa ansiosidonnainen työttömyysturva koostuu täysin siitä, että he maksavat tietyn prosenttiosuuden palkastaan liitoille. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen jäsenet (tästä ay-liikkeet pitävät kynsin ja hampain kiinni), vaikka lähes kaikki työssäkäyvät maksavat työttömyysvakuutusmaksua joka kattaa 55–58 % kuluista. Valtion osuus on 37–39 % ja kassojen osuus vain 5,5 %. Ansioturva rahoitetaankin nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista, joita jokainen palkansaaja (ja myös työnantaja) maksaa, riippumatta kuuluuko mihinkään ammattiliittoon. Näin ollen suurin osa liittojen keräämistä jäsenmaksuista jää ammattiliitoille törsättäväksi.
Mitä enemmän työttömiä Suomeen tulee, sitä enemmän työssäkäyvät liittyvät ammattiliittoihin työttömyyden pelossa. Ja mitä enemmän liitoissa on jäsenmaksujen maksajia, sitä enemmän on liittojen herroilla varaa juhlia ja antaa vaalitukea, varsinkin demariehdokkaille. Tätä liitot kutsuvat edunvalvonnaksi. Viime keväänkin vaaleissa moni demaripoliitikko sai eri liitoilta yhteensä jopa kymmenien tuhansien edestä vaaliavustusta. Esim. MTV:n tutkimuksien mukaan Sdp:n puoluejohtajan Antti Rinteen puoliso Heta Savolainen-Rinne sai yksinään yhteensä yli 26000 euroa eri ammattiliitoilta vaalirahaa.
Jokaisissa vaaleissa liitot jakavat jäsenmaksuista saatuja tuloja yhteensä satojen tuhansien eurojen edestä eri ehdokkaille vaaliavustuksena.
En kyseenalaista, etteivätkö ammattiliitot olisi vuosien saatossa aikanaan saaneet paljon hyvääkin aikaiseksi, mutta liittojen olisi jo aika siirtyä 2000-luvun globaaliin aikakauteen ja miettiä miten työttömille saataisiin tulevaisuudessa luotua työpaikkoja.
Voikin ajatella, että työttömien suuri määrä ei ainakaan vielä suuresti liittoja heilauta, sillä ainahan voi jäsenmaksuja korottaa jos liiton talous sattuisi ajautumaan ahdinkoon. Yhteenvetona voikin todeta, että mitä enemmän Suomessa on työttömiä, sitä enemmän vaalirahaa liitoilta liikkuu poliitikoille. Näin ollen ammattiliittoihin kuuluvat jäsenet ovatkin usein tietämättään käytännössä suuria vaalirahoittajia.
TYÖTÄ VAI HYVÄÄ YÖTÄ 20.10.2015
Kilpailukykyinen elinkeinoelämä on hyvinvoinnin edellytys. Hyvinvointivaltio pystyy luomaan vaurautta, jolla esimerkiksi koulutus-, terveys- ja sosiaalimenot maksetaan.
Tuottavuus kohosi Suomessa merkittävästi vuoteen 2007 saakka, mutta tämän jälkeen tuottavuuskehitys on vuosien ajan ollut heikkoa. Talouskasvua voidaan saada lisää joko työn määrää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla. Suomen vienti on heikentynyt pitkään teollisuuden rakennemuutoksen aikana ja investoinnit ovat alhaisella tasolla.
Suomessa on euroalueen yksi lyhyimmistä viikkotyöajoista ja samalla yhdet suurimmat tuntikohtaiset työvoimakustannukset. Euroalueella on keskimäärin jokaisessa maassa tämän vuoden aikana työttömyys alentunut, mutta Suomessa se on tasaiseen tahtiin kasvanut.
Euroopan tilastoviranomaisen Eurostat:n lukujen perusteella Suomi on Euroopan unionin ainoa maa jonka bruttokansantuotteen (bkt) kehitys on negatiivinen neljässä viimeisessä neljännesvuosimittauksessa. Ja kaiken kukkuraksi Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan aiemmin, nimellismäärällä mitattuna, lähes 100 miljardia euroa. Ja tämä velka jaettuna jokaiselle suomalaiselle tekee yli 18000 € jokaista suomalaista kohden, joka pitäisi verotuksen kautta maksaa valtiolle vuosien saatossa, jotta valtion velka saataisiin joskus maksettua pois. Ja kun tiedetään että käytännössä vasta yli 30000:n euron vuotuisesta ansiotulosta aletaan maksamaan valtion tuloveroa, niin yhtälö on todella haastava. Mutta tavalla tai toisella se tullaan kansalaisilta veroina keräämään.
Pitäisikö siis tehdä jotain, vai seistä vain tumput suorina torilla, kuten palkansaajajärjestöt toivoisivat? Vai pitäisikö antaa valtion velan kasvaa, kuten Kreikassa tehtiin?
Mielestäni jotain todellakin pitää tehdä ja pian, vaikka vastustus olisikin alkuvaiheessa suurta opposition ja työmarkkinajärjestöjen toimesta. Sillä ilman todellisia muutoksia työmarkkinoilla, meillä ei tulevaisuudessa ole tätäkään vähää työpaikkoja, mutta veronkorotuksia kylläkin.
Edellinen hallitus leikkasi viimeisenä vuotenaan työttömyysturvaa 50:llä miljoonalla. Lipposen hallitus leikkasi vielä rajummin, jotta valtiontaloutta voitiin tasapainottaa. Ay-liike ymmärsi silloin talouden realiteetit, eikä noussut kapinaan näitä leikkauksia kohtaan. Olisikin toivottavaa, että talouden tilanne hyväksyttäisiin nytkin. Vain onko niin, että kun demarit on hallituksessa, niin ay-liike hyväksyy huomattavasti rajummatkin leikkaukset ja toimet kilpailukyvyn parantamiseksi, kuin mitä Sipilän hallitus nyt esittää? Kahden edellisen hallituksen aikana Suomi velkaantui silloisista leikkauksista huolimatta noin 40 miljardia euroa, eikä nykyinen hallitus todellakaan halua jatkaa tällä samalla saamattomalla tiellä. Vaan nyt pitää todella tehdä jotain toisin.
HYVÄLLÄ MAINEELLA ON MYÖS KÄÄNTÖPUOLENSA 3.10.2015
Suomen maine on ollut viime päiviin asti Irakilaisten keskuudessa varsin hyvä. Ainakin turvapaikanhakijoiden määrästä päätellen ja millaisen kuvan arabiankieliset sivustot ovat antaneet kotimaastamme. Täällä annetaan katto pään päälle, ateria monta kertaa päivässä ja käteistäkin vielä tämän lisäksi. Kunhan vain matkaa halki Euroopan tänne pohjolan perukoille, läpi monien turvallisten maiden.
Wall Street Journal- lehdessä oli kirjoitus, jossa Osama Ahmed kertoi lehdelle, kuinka Eurooppaan saapuneet Irakilaiset viestittivät kotimaahansa ja kehottivat heitä jättämään kotimaansa niin pian kuin mahdollista. ”Olisi järjetöntä jäädä, kun nyt on tällainen kultainen tilaisuus muuttaa Eurooppaan” Ahmed totesi Lehdelle!
Samanlainen hehku oli pääministerillämmekin, kun turvapaikanhakijoille tarjoutui taloaan lainaamaan. Viesti oli todella selvä ”TERVETULOA SUOMEEN”.
Kun irakilaiset nuoret miehet sitten aloittivat kansainvaelluksen kohti Suomea, samaan aikaan monet Syyrialaiset pakenivat kotimaastaan naapurimaiden pakolaisleireille. Myös Irakin pakolaisleireille. Siis Irakiin, johon Syyrialaiset katsovat tarpeeksi turvalliseksi maaksi paeta. Jo tämä herättää monia kysymyksiä lähdetäänkö Irakista hakemaan todellista turvapaikkaa vai vain parempaa elintasoa helpolla. Tästä ei ole epäilystäkään.
Suomessa on jo pidemmän aikaan tuudittauduttu siihen, etteivät pakolaistulvat ulotu tänne pohjolan perukoille, vaikka Perussuomalaiset ovat jo pitkään tästä sinisilmäisestä maahanmuuttopolitiikasta varoitelleet. Ja nyt ollaan siten housut nilkoissa kun maahanmuutto ja sen tuomat lieveilmiöt kustannuksineen ovat riistäytyneet käsistä, ja lasku tästä lankeaa meille veronmaksajille. Nyt puhutaan sadoista miljoonista euroista ja yhteenlaskettu summa kohoaa parin vuoden sisällä miljardiluokkaan. Mistä nämä eurot sitten taiotaan? Ottamalla lisävelkaa, korottamalla veroja, vai tekemällä lisäleikkauksia suurella kädellä? Kysymys kuuluu myös, mistä vuokra-asunnot kaikille nykyisille ja tuleville oleskeluluvan saaneille (vuokra-asuntobisnes alkaa kukoistamaan ja vuokrat nousevat, kuten myös asunnottomuus)? Miten ihmisten turvallisuus taataan tulevaisuudessa, kun levottomuudet ja rikokset lisääntyvät?
Se ei ole rasismia, jos näistä asioista on huolestunut, kuten yhä useammat kansalaisemme ovat. He eivät vain uskalla siitä julkisesti puhua kun pelkäävät rasistin leimaa.
Maahanmuuttolinja on nyt kuitenkin uuden hallituksen toimesta kiristymässä, paljolti Perussuomalaisten ansiosta. Tarkoituksena on saada hakemuskäytäntöä nopeutettua, jotta kielteisen päätöksen saaneet voitaisiin palauttaa nopeammin. Tarkoituksena on myös perheenyhdistämisen kriteereiden tiukentaminen ja rikokseen syyllistyneiden maasta poistumisen nopeuttaminen. Lisäksi selvitetään vastaanottorahan tason pienentämistä, sekä voidaanko oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan sosiaaliturva sitoa kotouttamisjärjestelmän piiriin. Samalla on aloitettu neuvottelut Irakin kanssa palautussopimuksesta, jota edelliset hallitukset eivät ole aikaisemmin saattaneet loppuun. Ja tämäkös on saanut huonon ruuan lisäksi turvapaikanhakijat varpailleen ja kapinoimaan.
Näitä ja vielä monia muita asioita on saatava vietyä pikaisesti eteenpäin, jotta vetovoimatekijät elintasopakolaisuudelle saataisiin loppumaan.
Ainoa asia mikä toimia hidastaa, on se että turvapaikanhakijoita koskeva lainsäädäntöämme sitoo kansainväliset normit mm Geneven yleissopimus ja monet EU:n direktiivit. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus rajoittaa Suomen liikkumavaraa, kuten myös perustuslaki.
IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ VANKEUDESSA ILMAN VANKIEN OIKEUKSIA 6.4.2015
Aikoinaan lahtelainen bändi Sleepy Sleepers lauloi ”onko järkee vai ei”, ja samaa itsekin usein mietin seuratessani nykyisten päättäjiemme arvostusta ikääntynyttä väestöämme kohtaan. Nykysuomessa ikääntynyt väestö menettää koko ajan arvoaan, kun samaan aikaan meidän halaajasukupolven päättäjät yrittävät tehdä rikollisistakin kunniakansalaisia. Tätä en pysty ymmärtämään.
Ensinnäkin eläkeläisten ostovoima on jo pitkään heikentynyt osaksi taitetun eläkeindeksin. Hinnat kohoavat, mutta eläkkeet laahaavat jäljessä. Samaan aikaan vangeille kaavaillaan palkankorotuksia. Jätevesiasetus eli niin sanottu ”paskalaki” kyhättiin maaseudun ikäihmisten taloudesta välittämättä, mutta samaan aikaan ollaan huolissaan vankien paljuselleistä ja ne poistetaan yhteiskunnan varoin. Vangeille tarjotaan neljä tarkoin suunniteltua ateriaa päivässä, erikoisruokavalioin. Ikääntynyt ihminen syö, jos itsenäisesti kykenee tai saa edes jonkinlaisen aterian (usein kylmänä). Vankien terveydenhoitoon kiinnitetään huomiota ja lääkärin vastaanotolle pääsee tarvittaessa (vähintään kerran viikossa), kuten myös hammaslääkäriin ja psykiatrin pakeille heti kun vähän ahdistaa. Mutta laitoshoitoon joutuneet vanhukset makaavat märissä vaipoissaan, heitä ylilääkitään ja sidotaan sänkyihinsä, usein myös hygieniahuolto jää puutteelliseksi. He pääsevät lääkärin vastaanotolle jos pääsevät, usein viikkojen odotuksen jälkeen, kun voi olla jo liian myöhäistä.
Ulkomaalaisia vankeja, joita on jo vajaa viidennes maamme vangeista, ei siirretä kotimaihinsa suorittamaan rangaistustaan, jos hänen kotimaansa vankilaolot eivät ole kansainväliset kriteerit täyttävää ”hotelliluokitusta”. Vihdoin ja viimein, jos ulkomaalainen vanki aiotaan siirtää kotimaahansa suorittamaan rangaistustaan, niin siitä hän voi valittaa ja yhteiskunta maksaa verorahoista jopa vuosien oikeusprosessit.
Jokainen vanki joka maamme vankiloissa rangaistustaan suorittaa, pitäisi mielestäni laittaa tuottavaan pakkotyöhön, jolla kustannetaan vankilassa olon kustannukset. Jos joitakuita vankeja työnteko ei kiinnostaisi, heitä varten pitäisi järjestää vankileirejä telttamajoituksella karuihin oloihin Lappiin. Jossa ravinto ja lämmitys kerätään luonnosta. Jos ei kalastus, marjastus ja polttopuiden teko kiinnostaisi, sitten he kokisivat vilua ja nälkää. Ulkomaalaisen syyllistyessä rikokseen, pitäisi hänet välittömästi tuomion julistamisen jälkeen karkottaa loppuiäkseen Suomesta kotimaahansa suorittamaan rangaistustaan, vaikka hänen kotimaassaan olisi kuinka kurjat olot. Eikä ikinä oikeutta palata Suomeen, oli hänellä täällä perhettä tai ei.
Vankilassa suoritetaan rangaistus, sen ei ole tarkoitus olla lomakoti. Jokainen vanki tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 200 euroa vuorokaudessa. Ikääntyneiden kansalaistemme pitää saada nauttia elämänsä ehtoovuosista, ilman nälkää ja turvattomuutta. Heidän hoitoa ei saa rahassa mitata. Meidän nuorempien tehtävä on huolehtia, että ikääntynyt väestömme saa arvoisensa vanhuuden. Sen on oltava meille kunnia-asia. Vankien halailu ja ymmärtäminen pitää vihdoin ja viimein loppua, ja siirtää voimavarat ja rahkeet ikääntyvän väestömme hyvinvointiin, sillä sen he ovat ansainneet.
TORIPARKKIA AUKEAA, KAISTAT SULKEUTUVAT 2.3.2015
Nyt sen on tiedossa, milloin paljon tunteita herättänyt toriparkki vihdoin aukeaa. Huhtikuun loppupuolella juhlitaan toriparkin aukeamista, mutta pääseekö juhlapaikalle omalla autolla? Ehkä vielä hetken, mutta tulevaisuudessa siitä tehdään entistä vaikeampaa. Keskustan liikenneverkkosuunnitelma kertoo kuinka vielä tällä vuosikymmenellä yritetään sumputtaa keskusta autoilulta. Juuri kun torin rakennustyömaa alkaa valmistua, niin heti perään aletaan keskustan katuja kaivaa auki, jotta saadaan autoilijoiden kulkua toriparkkiin vaikeutettua ja samalla saadaan koko keskusta rauhoitettua liialta autoilulta. Keskustan sumputuksen vaikutukset ulottuvat kauemmaksikin, kuin vain ydinkeskustaan.
Aleksanterinkatu aiotaan torin kohdalta muuttaa yksikaistaiseksi ja yksisuuntaiseksi, aivan kuten yksisuuntainen Vapaudenkatukin aiotaan muuttaa yksikaistaiseksi. Vesijärvenkadulle aiotaan järjestää ruuhka-aikoina joukkoliikennekaistat, jolloin Vesijärvenkatu muuttuu ajoittain muotoon yksi kaista kumpaankin suuntaan. Jos olet jo nyt matkakeskustyömaan takia menettänyt hermot liikennevaloissa odotteluun Uudenmaankadulla, niin sama jonotus jatkuu myös tulevaisuudessa älyttömällä pysyväisyysratkaisulla. Tämän takia myös Mytäjäisten vilkkaassa risteyksestä läpipääsy hidastuu ruuhka-aikoina, kun etelän suunnasta tulevat autoilijat yrittävät kiertää keskustaa.
Kun hienoissa kaunopuheissa on kerrottu, että toriparkin aukeaminen saa keskustaan uutta eloa, niin aika pahasti saattaa veikkaukset mennä metsään. Niin Aleksanterin-, Vapauden-, kuin Vesijärvenkadun tulevaisuuden ratkaisut tulevat aiheuttamaan sen, että keskustan liikennettä ohjataan paljon Hämeenkadulle ja Kirkkokadulle, jolloin nekin ruuhkautuvat kestämättömästi, saaden autoilijat raivon partaalle.
Kun autolla liikkumista tarpeeksi vaikeutetaan keskustassa, niin ihmiset jättävät saapumatta keskustaan, jolloin keskustan yrittäjät kärsivät vähäisistä asiakasmääristä. Tämä taas tuo entistä enemmän tyhjiä kivijalkamyymälöitä, joihin tulevaisuudessa sijoittuu sitten vain pizzerioita ja hieromalaitoksia. Nämä liikennejärjestelyt vaikuttavat myös Trion asiakasmääriin, kun liikenteen ohjaus sinne tehdään vaikeaksi tulevilla liikenneratkaisulla. Laitakaupungin automarketit kyllä kiittävät, sillä onhan meillä mahdollisuus valita marketit niin kaupungin etelä-, kuin pohjoispuoleltakin, joihin kulkeminen omalla autolla on edelleen vaivatonta.
Näiden tulevien liikennejärjestelyiden kannattajat väittävät, että keskusta saa uutta eloa, kun henkilöautot vähenevät keskustassa ja ihmiset saapuvat keskustaa joko joukkoliikenteellä, polkupyörillä tai kävellen. Mutta kyllä lapsiperheet pääsääntöisesti liikkuvat henkilöautolla, koska se on vaivattomampaa ja varsinkin nopeampaa, kun samalla reissulla poikkeaa monissa eri kauppapaikoissa. Nyt kun toriparkki on vihdoin parin kuukauden kuluttua aukeamassa ja pitäisi saada sitä sitten autoilijatkin käyttämään, koska parkki on saatava tuottavaksi. Muuten kaupunki joutuu sitä tulevaisuudessa taloudellisesti tukemaan, joko suoraa tai epäsuorasti veronmaksajien piikkiin. Mutta kaikesta huolimatta, valtuuston enemmistön mielestä keskustaan saapuminen autolla pitää tehdä mahdollisimman vaikeaksi, jotta autoilu keskustassa huomattavasti vähenisi, ”hinnasta viis”.
Olen edelleen sitä mieltä, ettei toriparkkia olisi saanut aloittaa rakentamaan kaupungin riskillä, enkä kannata miljoonia hukattavan kävelypainotteisen keskusta rakentamiseen.
MATKAKESKUS 27.1.2009
Viimeaikoina olemme saaneet lehdistä lukea, kuinka rautatieaseman läheisyyteen olisi saatava lisää parkkipaikkoja, koska junia käyttävä työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulle on ollut kasvussa, ainakin ennen nykyistä taantumaa. Uskomme monien lahtelaisten ja myös ympäristökunnista tulevien työmatkalaisten jättävän autonsa mieluusti kotiin, jos he pääsisivät helposti ja nopeasti linja-autolla rautatieaseman välittömään läheisyyteen, vieläpä jonkinlaista yhdistelmämatkalippua käyttäen. Nykyisinhän monet linja-autovuorot ajavat suoraan linja-autoasemalle, mistä matkalainen voi jatkaa matkaansa rautatieasemalle kävellen tai toisella linja-autolla. Tämän monet kiireiset työmatkalaiset ovat katsoneet liikaa aikaa vieväksi aamutoimeksi, minkä perheellisenä hyvin ymmärrän.
Jokainen ilmastonmuutoksesta huolestunut tietää, että yksityisautoilua on nyt viimeistään alettava vähentää. Yksityisautoilun vähentäminen taas onnistuu parhaiten joukkoliikennettä lisäämällä ja sen käyttöä helpottamalla, ei esim. yksityisautoilua lisääviä toriparkkeja rakentamalla. Riittää, että paikallisliikenne kiertää torin kautta. Näitä ilmastokysymyksiä pohtiessamme me Lahden Perussuomalaiset olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että Lahteen on rakennettava pikaisesti toimiva matkakeskus nykyisen rautatieaseman välittömään läheisyyteen, niin kuin kaupungin suunnitelmissa on ajateltu, aseman länsipuolella sijaitsevalle tontille.
Emme ole hävittämässä nykyistä linja-autoasemaa mihinkään. Sen käyttöä olisi vain suunniteltava uudelleen matkakeskuksen valmistuttua. Toivottavaa olisi, että se säilytettäisiin joukkoliikennettä tukevana pysähdyspisteenä, puistomaisessa, liikuntapainotteisessa ja pysäköintialueet säilyttävässä Rantakartanossa. Uskomme myös, että yritysten paljon käyttämä matkahuollon rahtiliikenne, olisi sijainniltaan paremmassa paikassa rautatieaseman vieressä, kuin nykyisellään Jalkarannantien varressa.
Matkakeskushankkeen toteutuksen suhteen, Lahden Perussuomalaisilla ei ole vaalirahoitukseen liittyviä velvoitteita, mutta valtakunnallisen rataverkon laajentuessa ja parantuessa, kaupunkimme on vastattava ajoissa tulevaisuudessa kasvaviin matkustajamääriin.
UHKAPELIÄ TERVEYDELLÄ 10.9.2008
Kivimaan koulun ala-asteella homekorjauksia on tehty useaan otteeseen. Oppilaat, opettajat ja muut työntekijät ovat kärsineet jo vuosia homeitiöiden aiheuttamista oireista. Oppilaita ja opettajia on joutunut vaihtamaan koulua, jopa siivoojat vaihtuvat koululla tiheään. Kuulemani mukaan lähes jokaisessa lahtelaisessa koulussa muhii homeongelma.
Kolmen kivimaan ala-astetta käyvän lapsen isänä haluaisin rehellisen vastauksen Lahden tekniseltä virastolta. Mikä on todellinen hometilanne lahtelaisissa kouluissa? Tehdäänkö hometutkimuksia kouluissa vain silloin, kun koulutiloja käyttävät alkavat oireilla todella pahasti ja tehdäänkö tutkimukset perusteellisesti, läpikotoisin koko koulutilat, vai vain paikat, jossa oletetaan olevan hometta? Ovatko tutkimukset ja korjaukset olleet puutteellisia, johtuen esim. että on yritetty säästää tutkimus- ja korjauskuluissa, vai mistä johtuen?
Tuskin olen ainoa lahtelainen, jota kyseinen asia huolestuttaa. Siksi toivonkin, että kaupunki pikaisesti järjestäisi tarvittavat varat tavalla tai toisella koulujen kunnollisiin korjauksiin. Tuskin kukaan toivoisi lapsiensa sairastuvan, jopa loppuelämäkseen oppivelvollisuuttaan suorittaessaan. Eipä taida opettajienkaan työssä viihtyvyyttä lisätä epävarmuus ja pelko, mahdollisista homesairauksista.
LAPSIA TARVITAAN AINA 9.4.2008
Suuret ikäluokat ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Asia on tiedetty jo vuosia, mutta mitä asialle on tehty. Nyt työssä olevia nuoria on liian vähän ja näistäkin osa on koulutettu väärille aloille.
Mutta onko kukaan oikeasti ollut huolestunut suurten ikäluokkien jälkeen eläkkeelle jäävistä pienistä ikäluokista, kuka maksaa heidän eläkkeensä? Onko lapsiperheiden tukia korotettu ajanmukaisilla korotuksilla, vastaamaan nykypäivän todellista hintatasoa. Nykypäivän asumiskulut ovat jo sitä tasoa, että moni jättää lapsien teon yhteen lapseen, koska lisälapset saattaisivat viedä perheen taloudelliseen ahdinkoon. Siksi lapsiperheiden tukiin pitäisi välittömästi tehdä riittävät ja pikaiset tasokorotukset.
Nyt sitten työvoimapulaan ratkaisuksi haetaan ulkomaista työvoimaa. Työvoimaa, jonka ainoana tehtävänä on ansaita rahaa, jota tasaisin väliajoin lähetetään kaukaiseen kotimaahan jääneelle perheelle. Kauanko tällainen ulkomainen työvoima täällä viihtyy ja saadaanko heitä tulevaisuudessa enää tänne kylmään peräpohjolaan? Koulutammeko ulkomaista työvoimaa turhaa, joka sitten yhtenä kauniina päivänä, ilman mitään sidonnaisuuksia siirtyy paremman palkan perässä muiden maiden työmarkkinoille. Ymmärrän kyllä, että myös vierasta työvoimaa meillä tarvitaan ja sitä tällä hetkellä kannattaa tänne houkutellakin. Mutta ensisijaisesti pitää ja kannattaa luoda uutta kotimaista työvoimaa, sitä työvoimaa joka viihtyy täällä parhaiten.
NIMEKSI SUUR-LAHTI 7.4.2008
Kuulostaa hienolta vai kuulostaako? Kaikkia se ei miellytä, ei se mitään, Lahti on suurin ja siksi se päättää. Näinhän se menee, ensiksi luvataan kuntaliitosneuvotteluissa, että kaikesta päätetään yhdessä ja kaikki ovat tasavertaisia. Näin ainakin kuntalaisille uskotellaan. Niinhän sen luultiin olevan EU:ssakin, mutta toisin kävi, alun jälkeen suuret päättävät ja pienet vikisevät.
Päätöksien teko tulee huomattavasti vaikeutumaan ja hidastumaan, jos kuntaliitos toteutuu. Jokainen valtuutettu tulee ajamaan oman alueensa asioita kynsin hampain ilman kompromisseja, tullakseen valituksi jälleen ensi vaaleissa valtuustoon. Solmitaan lehmäkauppoja, jos annatte meille nyt tämän, niin te saatte tuon, mutta ei anneta noille mitään. Tuleeko valtuustoon kiintiöpaikkoja ja jos tulee, niin tuleeko asukasluvun mukaan. Vai onko yksi yhteinen äänestysalue?
Etäisyydet ovat liian pitkiä toimiakseen ekologisesti, 80 km Hartolasta Lahteen. Esimerkiksi verovirastoon on aivan liian pitkä matka. Vai luuletteko, että muutaman vuoden jälkeen ei leikkuri ala heilua kehyskunnissa. Kaikkea ei voi hoitaa internetissä. Entä kun lahtelainen ikäihminen hakee vanhusten palvelutaloon, niin uudet palvelutalot onkin rakennettu Padasjoelle. Onhan siellä halvemmat tonttimaat ja suurkunnan hajautusstrategiassa on niin päätetty. Siellä sitä sitten ollaan, kaukana vanhoista ystävistä, jotka pääsevät kalliiden liikenneyhteyksien takia harvoin tapaamaan.
Ainoa järkevä liitos on Lahden ja Hollolan yhdistyminen ja sekin siksi, että välimatkat jäävät siedettäviksi ja kuntalaiset menevät jo nyt päivittäin rinta rinnan. Lahden ja Hollolan on myös helppo yhdistää hallintoaan ja näin keventää julkista sektoriaan, jota juuri kuntaliitoksilla haetaan. Tämä juuri on valtiolla tarkoituksena, kun se on vähentänyt valtionapuja kunnille.
VENÄLÄISET REVIIRILLÄMME 2.3.2008
Viimepäivinä on ollut mediassa ja myös kahvipöytäkeskusteluissa usein aiheena venäläiset Suomessa, niin matkailijoina, kuin myös kiinteistöjen ja tonttien ostajina.
Jokainen, joka viimeaikoina on lomaillut kotimaan lomakohteissa, ei ole voinut olla törmäämättä itänaapurimme turisteihin. Tiedossa on, että venäläiset matkaajat käyttävät paljon rahaa matkaillessaan. Rahaa, jota yrittäjät tarvitsevat pystyäkseen palkkaamaan uusia työntekijöitä. Ja se on hyvä asia se, sillä ruuhkasuomen ulkopuolella on paljon työttömyyttä ja kaikki työ on tervetullutta.
Mutta, mutta, niin kuin yleensä, niin myös tällä asialla on toinen puoli. Lomakohteilla kun riittää kysyntää, niin se johtaa vääjäämättä hintojen nousuun. Hintojen nousu voi olla niin kovaa, että tulevaisuudessa normaalilla palkansaajaperheellä ei ole enää varaa matkailla kotimaassa. Samat hinnannousupaineet ovat myös ulkomaisissa lomakohteissa, koska kyllä näitä varakkaita venäläisiä riittää joka puolelle Eurooppaa.
Toinen asia on venäläisten alati kiihtyvä vauhti hankkia omistukseensa tontteja ja kiinteistöjä suomesta. Itärajan tuntumassa alkaa olla kuntia, missä venäjän kansalaiset omistavat kohta jo kymmeniä prosentteja kunnan kiinteistöistä. Tänä päivänä moni mökkiään kauppaava on mielissään, koska saa mökistään hyvän hinnan. Nopea käteiskauppa venäläisen kanssa kiinnostaa, kun suomalaisten ostovoima on jo hiipumassa. Kääntöpuolena asiassa on tietysti se, että hinnat karkaavat normaalien suomalaisten ulottumattomiin.
Oma kantani näihin asioihin on, että venäläiset ovat aina tervetulleita matkailemaan ja lomailemaan suomeen, koska vain. Hinnat tietysti nousevat kysynnän kasvaessa, mutta yrittäjien on muistettava, että maksaisivat työntekijöille, jotka toivon mukaan ovat suomalaisia, kilpailukykyistä palkkaa. Että suomalaisten palkansaajien ostovoima pysyisi kilpailukykyisenä. Myös hallituksen olisi tuettava veroratkaisuillaan palkansaajien ostovoimaa.
Mitä taas tulee venäläisten mahdollisuuteen ostaa maata suomesta, niin oma kantani on, jyrkkä ei. Ainakin siihen asti se olisi estettävä, kunnes venäjästä tulee EU:n jäsen. Ei ole oikein suomalaisia kohtaan, että venäläiset uusrikkaat (joita on miljoonia) tulevat suurella rahalla ostamaan puhtaan kotimaamme. Maan, jonka isovanhempamme ovat vapauttaneet ja rakentaneet. Kyllä itärajan takanakin riittää järvenrantatontteja. Luulisi karjalan mantujen kelpaavan, kun niin hanakasti niistä alueista pitävät kiinni. Tonttien ja kiinteistöjen hinnat ovat jo ilman venäläisiäkin karanneet normaalituloisten lapsiperheiden ulottumattomiin.
LAPSILLE TAATTAVA TURVALLINEN KOULUMATKA 8.2.2008
Lahdessa lähikouluja on lakkautettu ja lakkautetaan jatkossakin, uutta ei rakenneta Karistoon vaikka on luvattu. Säästää pitää, mutta ei väärässä paikassa. Säästöohjelman suurimmat kärsijät ovat nämä pienet koululaiset. Tytöt ja pojat, jotka ensimmäisiä kouluvuosia aloittelevat opinahjoissa.
Ei ole enää sitä turvallista lähikoulua, johon pimeänä talviaamuna pääsi turvallisesti ja nopeasti. Ei tarvinnut ylitellä vilkasliikenteisiä ajoteitä, jossa kiireiset kuljettajat ajavat päin punaista valoa. Ei tarvinnut ohittaa puistoa, jossa laitapuolenkulkijat huutelevat rivouksia perään. Ei ollut matkanvarrella sitä vanhempien oppilaiden kiusaajaporukkaa ja jos olikin, niin koulu oli vieressä, johon pääsi nopeasti turvaan.
Moniko tulee ajatelleeksi, miten pelottavalta koulumatka voi pienestä koululaisesta tuntua. Uni ei tahdo tulla illalla, voi tulla itkukin, kun miettii aamun koulumatkaa. Ensimmäinen kilometri voi mennä hyvin, jos lähteen normaalia aikaisemmin, ennemmin kuin naapurikorttelin kiusaajakaksikko.
Sitten tullaankin jo kaupalle, ylittäisikö kadun ja menisi kiertotietä. Vai uskaltaisiko kaupan edestä, jossa laitapuolenkulkijat kinaavat äänekkäästi ja odottavat kohmelossa alkoholimyynnin alkamista. Vielä kilometri, sitten ollaan perillä. Taas toi sama setä pakettiautossa tuijottaa, tekisi mieli juosta, mutta suksia kantaen se on hankalaa.
Joillekin oppilaille koulumatka voi olla painajainen. Jokainen voi kuvitella, miten tällainen jokapäiväinen pelko vaikuttaa lapseen henkisesti, voi tulla fyysisiäkin oireita. Ja miten koulutyö kärsii, kun kouluun lähtö tuntuu pelottavalta.
Näihin ongelmiin on keksittävä ratkaisuja, ja yksi niistä on lähikoulut. Ne ovat tuttuja ja turvallisia paikkoja lähellä kotia. Siellä huomataan, jos oppilaalla ei ole kaikki asiat kunnossa. Oppilaat tuntevat opettajat ja puhuvat heille helpommin vaikeistakin asioista. Ratkaisu ei ole ehkä halpa nyt, mutta satsaus tulevaisuuteen.
Tietysti kerran vuodessa tarvittavaan mäkikatsomoon ja suksien voiteluhalliin voidaan investoida miljoonia. Jokainen voi myös tutustua Lahden kaupungin nettisivuilla kaupungin tilinpäätökseen vuodelta 2006. Ja tarkistaa kuinka kannattavia Lahden kaupunginorkesteri ja -teatteri ovat.