SUOMESSA KANSANVALTA KUULUU KANSALLE!

Onko sinulla valtaa, vai päättääkö EU puolestasi?

Suurin syyni päästä vaikuttamaan on, että nykysuomessa pienituloiset, joihin yhä useammat Suomalaiset kuuluvat, ollaan ajamassa ahdinkoon. Ahdinkoon niin taloudellisesti kuin henkisesti. Päättäjät ovat erkaantuneet kansasta, ei huomata kuinka pahoin täällä voidaan. Kuvitellaan että jos piha näyttää nätiltä niin kotikin on kunnossa, vaikka ei edes kurkisteta ikkunasta sisään. Tuntuu että tärkeintä on myötäillä EU:n suurvaltojen päättömiä säädöksiä. Samalla kun kumarretaan Eurooppaan niin pyllistetään omalle kansalle. 

Maksuja ja veroja korotetaan jatkuvalla syötöllä. Väitetään että lapsiperheiden ja vanhusten tulot ovat kasvussa, mutta tosiasiassa reaalitulot pienituloisilla eivät kasva mihinkään. Vain tuloerot suurituloisiin kasvavat. Pätkä- ja osa-aikatyö ovat nykypäivään myös menestyvissä yrityksissä, ellei työtehtävää jo ole ulkoistettu halpamaihin. Työntekijät ovat vain nimiä paperilla, niitä tulee ja menee, mutta kukaan ei tunne.

Rikollisuus ja välinpitämättömyys yhteisiä lakeja kohtaan lisääntyy, mutta poliisivoimia supistetaan. Nykyiset ja tulevat poliisit todennäköisesti hakeutuvat muihin ammatteihin, kuin jäävät työttömiksi. Tulee mieleen eräs toinenkin ammattikunta, joita ei arvostettu menneinä vuosina. Nyt kun on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä, he ovatkin hakeutuneet muille aloille tai vaihtaneet maisemaa. Ehkä meillä tulevaisuudessa pikakoulutetaan poliiseiksi Filippiiniläisiä nuoria miehiä. Toivottavasti ei.

KIRJOITUKSIA

MATKAKESKUS          27.1.2009

Viimeaikoina olemme saaneet lehdistä lukea, kuinka rautatieaseman läheisyyteen olisi saatava lisää parkkipaikkoja, koska junia käyttävä työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulle on ollut kasvussa, ainakin ennen nykyistä taantumaa. Uskomme monien lahtelaisten ja myös ympäristökunnista tulevien työmatkalaisten jättävän autonsa mieluusti kotiin, jos he pääsisivät helposti ja nopeasti linja-autolla rautatieaseman välittömään läheisyyteen, vieläpä jonkinlaista yhdistelmämatkalippua käyttäen. Nykyisinhän monet linja-autovuorot ajavat suoraan linja-autoasemalle, mistä matkalainen voi jatkaa matkaansa rautatieasemalle kävellen tai toisella linja-autolla. Tämän monet kiireiset työmatkalaiset ovat katsoneet liikaa aikaa vieväksi aamutoimeksi, minkä perheellisenä hyvin ymmärrän.

Jokainen ilmastonmuutoksesta huolestunut tietää, että yksityisautoilua on nyt viimeistään alettava vähentää. Yksityisautoilun vähentäminen taas onnistuu parhaiten joukkoliikennettä lisäämällä ja sen käyttöä helpottamalla, ei esim. yksityisautoilua lisääviä toriparkkeja rakentamalla. Riittää, että paikallisliikenne kiertää torin kautta. Näitä ilmastokysymyksiä pohtiessamme me Lahden Perussuomalaiset olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että Lahteen on rakennettava pikaisesti toimiva matkakeskus nykyisen rautatieaseman välittömään läheisyyteen, niin kuin kaupungin suunnitelmissa on ajateltu, aseman länsipuolella sijaitsevalle tontille.  

Emme ole hävittämässä nykyistä linja-autoasemaa mihinkään. Sen käyttöä olisi vain suunniteltava uudelleen matkakeskuksen valmistuttua. Toivottavaa olisi, että se säilytettäisiin joukkoliikennettä tukevana pysähdyspisteenä, puistomaisessa, liikuntapainotteisessa ja pysäköintialueet säilyttävässä Rantakartanossa. Uskomme myös, että yritysten paljon käyttämä matkahuollon rahtiliikenne, olisi sijainniltaan paremmassa paikassa rautatieaseman vieressä, kuin nykyisellään Jalkarannantien varressa.

Matkakeskushankkeen toteutuksen suhteen, Lahden Perussuomalaisilla ei ole vaalirahoitukseen liittyviä velvoitteita, mutta valtakunnallisen rataverkon laajentuessa ja parantuessa, kaupunkimme on vastattava ajoissa tulevaisuudessa kasvaviin matkustajamääriin.

UHKAPELIÄ TERVEYDELLÄ          10.9.2008

Kivimaan koulun ala-asteella homekorjauksia on tehty useaan otteeseen. Oppilaat, opettajat ja muut työntekijät ovat kärsineet jo vuosia homeitiöiden aiheuttamista oireista. Oppilaita ja opettajia on joutunut vaihtamaan koulua, jopa siivoojat vaihtuvat koululla tiheään. Kuulemani mukaan lähes jokaisessa lahtelaisessa koulussa muhii homeongelma.

Kolmen kivimaan ala-astetta käyvän lapsen isänä haluaisin rehellisen vastauksen Lahden tekniseltä virastolta. Mikä on todellinen hometilanne lahtelaisissa kouluissa? Tehdäänkö hometutkimuksia kouluissa vain silloin, kun koulutiloja käyttävät alkavat oireilla todella pahasti ja tehdäänkö tutkimukset perusteellisesti, läpikotoisin koko koulutilat, vai vain paikat, jossa oletetaan olevan hometta? Ovatko tutkimukset ja korjaukset olleet puutteellisia, johtuen esim. että on yritetty säästää tutkimus- ja korjauskuluissa, vai mistä johtuen?

Tuskin olen ainoa lahtelainen, jota kyseinen asia huolestuttaa. Siksi toivonkin, että kaupunki pikaisesti järjestäisi tarvittavat varat tavalla tai toisella koulujen kunnollisiin korjauksiin. Tuskin kukaan toivoisi lapsiensa sairastuvan, jopa loppuelämäkseen oppivelvollisuuttaan suorittaessaan. Eipä taida opettajienkaan työssä viihtyvyyttä lisätä epävarmuus ja pelko, mahdollisista homesairauksista.

LAPSIA TARVITAAN AINA          9.4.2008

Suuret ikäluokat ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Asia on tiedetty jo vuosia, mutta mitä asialle on tehty. Nyt työssä olevia nuoria on liian vähän ja näistäkin osa on koulutettu väärille aloille.

Mutta onko kukaan oikeasti ollut huolestunut suurten ikäluokkien jälkeen eläkkeelle jäävistä pienistä ikäluokista, kuka maksaa heidän eläkkeensä? Onko lapsiperheiden tukia korotettu ajanmukaisilla korotuksilla, vastaamaan nykypäivän todellista hintatasoa. Nykypäivän asumiskulut ovat jo sitä tasoa, että moni jättää lapsien teon yhteen lapseen, koska lisälapset saattaisivat viedä perheen taloudelliseen ahdinkoon. Siksi lapsiperheiden tukiin pitäisi välittömästi tehdä riittävät ja pikaiset tasokorotukset. 

Nyt sitten työvoimapulaan ratkaisuksi haetaan ulkomaista työvoimaa. Työvoimaa, jonka ainoana tehtävänä on ansaita rahaa, jota tasaisin väliajoin lähetetään kaukaiseen kotimaahan jääneelle perheelle. Kauanko tällainen ulkomainen työvoima täällä viihtyy ja saadaanko heitä tulevaisuudessa enää tänne kylmään peräpohjolaan? Koulutammeko ulkomaista työvoimaa turhaa, joka sitten yhtenä kauniina päivänä, ilman mitään sidonnaisuuksia siirtyy paremman palkan perässä muiden maiden työmarkkinoille. Ymmärrän kyllä, että myös vierasta työvoimaa meillä tarvitaan ja sitä tällä hetkellä kannattaa tänne houkutellakin. Mutta ensisijaisesti pitää ja kannattaa luoda uutta kotimaista työvoimaa, sitä työvoimaa joka viihtyy täällä parhaiten.

NIMEKSI SUUR-LAHTI          7.4.2008

Kuulostaa hienolta vai kuulostaako? Kaikkia se ei miellytä, ei se mitään, Lahti on suurin ja siksi se päättää. Näinhän se menee, ensiksi luvataan kuntaliitosneuvotteluissa, että kaikesta päätetään yhdessä ja kaikki ovat tasavertaisia. Näin ainakin kuntalaisille uskotellaan. Niinhän sen luultiin olevan EU:ssakin, mutta toisin kävi, alun jälkeen suuret päättävät ja pienet vikisevät. 

Päätöksien teko tulee huomattavasti vaikeutumaan ja hidastumaan, jos kuntaliitos toteutuu. Jokainen valtuutettu tulee ajamaan oman alueensa asioita kynsin hampain ilman kompromisseja, tullakseen valituksi jälleen ensi vaaleissa valtuustoon. Solmitaan lehmäkauppoja, jos annatte meille nyt tämän, niin te saatte tuon, mutta ei anneta noille mitään. Tuleeko valtuustoon kiintiöpaikkoja ja jos tulee, niin tuleeko asukasluvun mukaan. Vai onko yksi yhteinen äänestysalue?

Etäisyydet ovat liian pitkiä toimiakseen ekologisesti, 80 km Hartolasta Lahteen. Esimerkiksi verovirastoon on aivan liian pitkä matka. Vai luuletteko, että muutaman vuoden jälkeen ei leikkuri ala heilua kehyskunnissa. Kaikkea ei voi hoitaa internetissä. Entä kun lahtelainen ikäihminen hakee vanhusten palvelutaloon, niin uudet palvelutalot onkin rakennettu Padasjoelle. Onhan siellä halvemmat tonttimaat ja suurkunnan hajautusstrategiassa on niin päätetty. Siellä sitä sitten ollaan, kaukana vanhoista ystävistä, jotka pääsevät kalliiden liikenneyhteyksien takia harvoin tapaamaan.

Ainoa järkevä liitos on Lahden ja Hollolan yhdistyminen ja sekin siksi, että välimatkat jäävät siedettäviksi ja kuntalaiset menevät jo nyt päivittäin rinta rinnan. Lahden ja Hollolan on myös helppo yhdistää hallintoaan ja näin keventää julkista sektoriaan, jota juuri kuntaliitoksilla haetaan. Tämä juuri on valtiolla tarkoituksena, kun se on vähentänyt valtionapuja kunnille.

VENÄLÄISET REVIIRILLÄMME          2.3.2008

Viimepäivinä on ollut mediassa ja myös kahvipöytäkeskusteluissa usein aiheena venäläiset Suomessa, niin matkailijoina, kuin myös kiinteistöjen ja tonttien ostajina.

Jokainen, joka viimeaikoina on lomaillut kotimaan lomakohteissa, ei ole voinut olla törmäämättä itänaapurimme turisteihin. Tiedossa on, että venäläiset matkaajat käyttävät paljon rahaa matkaillessaan. Rahaa, jota yrittäjät tarvitsevat pystyäkseen palkkaamaan uusia työntekijöitä. Ja se on hyvä asia se, sillä ruuhkasuomen ulkopuolella on paljon työttömyyttä ja kaikki työ on tervetullutta.

Mutta, mutta, niin kuin yleensä, niin myös tällä asialla on toinen puoli. Lomakohteilla kun riittää kysyntää, niin se johtaa vääjäämättä hintojen nousuun. Hintojen nousu voi olla niin kovaa, että tulevaisuudessa normaalilla palkansaajaperheellä ei ole enää varaa matkailla kotimaassa. Samat hinnannousupaineet ovat myös ulkomaisissa lomakohteissa, koska kyllä näitä varakkaita venäläisiä riittää joka puolelle Eurooppaa.

Toinen asia on venäläisten alati kiihtyvä vauhti hankkia omistukseensa tontteja ja kiinteistöjä suomesta. Itärajan tuntumassa alkaa olla kuntia, missä venäjän kansalaiset omistavat kohta jo kymmeniä prosentteja kunnan kiinteistöistä. Tänä päivänä moni mökkiään kauppaava on mielissään, koska saa mökistään hyvän hinnan. Nopea käteiskauppa venäläisen kanssa kiinnostaa, kun suomalaisten ostovoima on jo hiipumassa. Kääntöpuolena asiassa on tietysti se, että hinnat karkaavat normaalien suomalaisten ulottumattomiin.

Oma kantani näihin asioihin on, että venäläiset ovat aina tervetulleita matkailemaan ja lomailemaan suomeen, koska vain. Hinnat tietysti nousevat kysynnän kasvaessa, mutta yrittäjien on muistettava, että maksaisivat työntekijöille, jotka toivon mukaan ovat suomalaisia, kilpailukykyistä palkkaa. Että suomalaisten palkansaajien ostovoima pysyisi kilpailukykyisenä. Myös hallituksen olisi tuettava veroratkaisuillaan palkansaajien ostovoimaa.

Mitä taas tulee venäläisten mahdollisuuteen ostaa maata suomesta, niin oma kantani on, jyrkkä ei. Ainakin siihen asti se olisi estettävä, kunnes venäjästä tulee EU:n jäsen. Ei ole oikein suomalaisia kohtaan, että venäläiset uusrikkaat (joita on miljoonia) tulevat suurella rahalla ostamaan puhtaan kotimaamme. Maan, jonka isovanhempamme ovat vapauttaneet ja rakentaneet. Kyllä itärajan takanakin riittää järvenrantatontteja. Luulisi karjalan mantujen kelpaavan, kun niin hanakasti niistä alueista pitävät kiinni. Tonttien ja kiinteistöjen hinnat ovat jo ilman venäläisiäkin karanneet normaalituloisten lapsiperheiden ulottumattomiin.

LAPSILLE TAATTAVA TURVALLINEN KOULUMATKA          8.2.2008 

Lahdessa lähikouluja on lakkautettu ja lakkautetaan jatkossakin, uutta ei rakenneta Karistoon vaikka on luvattu. Säästää pitää, mutta ei väärässä paikassa.  Säästöohjelman suurimmat kärsijät ovat nämä pienet koululaiset. Tytöt ja pojat, jotka ensimmäisiä kouluvuosia aloittelevat opinahjoissa.

Ei ole enää sitä turvallista lähikoulua, johon pimeänä talviaamuna pääsi turvallisesti ja nopeasti. Ei tarvinnut ylitellä vilkasliikenteisiä ajoteitä, jossa kiireiset kuljettajat ajavat päin punaista valoa. Ei tarvinnut ohittaa puistoa, jossa laitapuolenkulkijat huutelevat rivouksia perään. Ei ollut matkanvarrella sitä vanhempien oppilaiden kiusaajaporukkaa ja jos olikin, niin koulu oli vieressä, johon pääsi nopeasti turvaan.

Moniko tulee ajatelleeksi, miten pelottavalta koulumatka voi pienestä koululaisesta tuntua. Uni ei tahdo tulla illalla, voi tulla itkukin, kun miettii aamun koulumatkaa. Ensimmäinen kilometri voi mennä hyvin, jos lähteen normaalia aikaisemmin, ennemmin kuin naapurikorttelin kiusaajakaksikko.

Sitten tullaankin jo kaupalle, ylittäisikö kadun ja menisi kiertotietä. Vai uskaltaisiko kaupan edestä, jossa laitapuolenkulkijat kinaavat äänekkäästi ja odottavat kohmelossa alkoholimyynnin alkamista. Vielä kilometri, sitten ollaan perillä. Taas toi sama setä pakettiautossa tuijottaa, tekisi mieli juosta, mutta suksia kantaen se on hankalaa.

Joillekin oppilaille koulumatka voi olla painajainen. Jokainen voi kuvitella, miten tällainen jokapäiväinen pelko vaikuttaa lapseen henkisesti, voi tulla fyysisiäkin oireita. Ja miten koulutyö kärsii, kun kouluun lähtö tuntuu pelottavalta.

Näihin ongelmiin on keksittävä ratkaisuja, ja yksi niistä on lähikoulut. Ne ovat tuttuja ja turvallisia paikkoja lähellä kotia. Siellä huomataan, jos oppilaalla ei ole kaikki asiat kunnossa. Oppilaat tuntevat opettajat ja puhuvat heille helpommin vaikeistakin asioista. Ratkaisu ei ole ehkä halpa nyt, mutta satsaus tulevaisuuteen.

Tietysti kerran vuodessa tarvittavaan mäkikatsomoon ja suksien voiteluhalliin voidaan investoida miljoonia. Jokainen voi myös tutustua Lahden kaupungin nettisivuilla kaupungin tilinpäätökseen vuodelta 2006. Ja tarkistaa kuinka kannattavia Lahden kaupunginorkesteri ja -teatteri ovat.